Learning English through and for singing : learner experiences of the interrelation of music and language

Abstract

Kielen ja musiikin yhtäläisyydet ja eroavaisuudet ovat herättäneet mielenkiintoa viime vuosina niin neurotieteiden, psykologian, musiikkitieteiden, kuin kielitieteidenkin parissa. Koska kieli ja musiikki ovat molemmat kommunikaation välineitä, on luonnollisesti kiinnostavaa tutkia, millaisia yhtäläisyyksiä tai eroavaisuuksia niiden prosessoiminen sisältää. Näitä samankaltaisuuksia on sitten pyritty hyödyntämään useilla eri osa-alueilla, yhtenä niistä kielenoppimisessa.

Tämän tutkielman tarkoituksena oli luoda katsaus klassisen laulajan kielenoppimiseen: ammatin asettamiin kielellisiin vaatimuksiin, sekä oppimisen haasteisiin ja etuihin. Tutkimuksella oli kaksi tavoitetta: niistä ensimmäisenä selvittää, millaisessa roolissa laulunopiskelijat näkevät kielet ja kielenoppimisen laulajan ammatillisessa kompetenssissa. Tulosten oli siten tarkoitus toimia eräänlaisena klassisen laulajan kielenoppimisen tarveanalyysina. Toisena tavoitteena oli tarkastella kielellisen ja musiikillisen oppimisen yhteyksistä ja samankaltaisuuksista, sekä niistä mahdollisesti koettuja hyötyjä. Tätä tavoitetta lähestyttiin tarkastelemalla kielellisiä ja musiikillisia oppimisstrategioita.

Tutkimusta varten haastateltiin viittä (5) klassisen musiikin laulajaksi opiskelevaa ammattikorkeakouluopiskelijaa. Haastatteluissa aihetta lähestyttiin sekä käytännön kautta simuloimalla uuden kappaleen opettelua että yleisemmällä tasolla keskustellen.

Tutkimus osoitti, että kielet ja kieltenoppiminen tässä hyvin spesifissä kontekstissa ovat moniulotteinen ja kompleksinen kokonaisuus: yhtäältä ne koetaan olennaiseksi osaksi laulamista ja laulajan ammattitaitoa, toisaalta niiden tärkeys on rajoittunut ja painottuu enemmän tietyille kielen osa-alueille. Tarve erityisille, laulajille suunnatuille oppimismateriaaleille ja kursseille kävi siten ilmeiseksi.

Tutkimuksen osallistujien kuvailut käyttämistään oppimisstrategiosta sekä oppimiskokemuksistaan viittaisivat siihen, että kielellinen ja musiikillinen oppiminen ovat tässä kontekstissa pitkälle toisiinsa vaikuttavia ja joiltain osin jopa erottamattomia prosesseja. Laulajien asenteet ja omat kielenoppimiskokemukset eri kielistä vaikuttivat mm. laulunvalintaan ja laulujen harjoittelumotivaation. Toisaalta oma musikaalisuus sekä kielen opiskelu musiikin kautta – tai sitä varten – oli koettu kielitaitoa monella tapaa hyödyttävänä.