The language learning strategies of students at a University of Applied Sciences and how strategy use correlates with learning success

Abstract

Kielenoppimisstrategiat ovat keinoja, joita oppijat käyttävät ohjaamaan ja tehostamaan omaa oppimistaan. Oppimisstrategioiden monipuolisen käytön on havaittu vaikuttavan kielenoppimisen onnistumiseen. Oppimisstrategioiden käytössä on kuitenkin tärkeää, että oppijat osaavat soveltaa oikeaa oppimisstrategiaa eri oppimistilanteissa. Tämän takia on tärkeää, että oppijoita ohjataan strategioiden käytössä, jotta he kehittyvät omien strategioidensa arvioijina ja osaavat soveltaa strategioitaan.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia oppimisstrategioita ammattikorkeakouluopiskelijat käyttävät, onko opiskelijoiden strategioiden käytön ja heidän menestyksensä pakollisella työelämän englannin kurssilla välillä yhteys sekä millaisia kokemuksia ja mielipiteitä opiskelijoilla on strategiakoulutuksesta. Oppimisstrategioiden suhdetta oppimistuloksiin työelämän Englannin opetuksen kontekstissa on tutkittu hyvin vähän. Tutkimus toteutettiin monimuototutkimuksena, jossa hyödynnettiin sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Aineisto koostuu strategiakyselystä, johon vastasi 78 opiskelijaa, sekä neljän opiskelijan haastatteluista. Tutkimus toteutettiin yhdessä ammattikorkeakoulussa.

Ammattikorkeakoulun opiskelijat käyttivät suurinta osaa oppimisstrategioista kohtalaisen usein. Strategiat kielitaidon puutteiden kompensointiin olivat useimmiten käytettyjä strategioita opiskelijoiden keskuudessa, ja muististrategioita taas käytettiin harvimmin. Kurssilla paremmin ja huonommin menestyneiden oppilaiden strategioiden käytön välillä havaittiin myös eroja. Kun yksittäisten strategioiden käyttöä tarkasteltiin, havaittiin, että paremmin kurssilla suoriutuneet opiskelijat käyttivät eri oppimisstrategioita useammin ja käyttivät useampia strategioita hyvin usein kuin heikommin menestyneet. Sama toistui sekä loppuarvosanoja ja opiskelijoiden tyytyväisyyttä tutkittaessa. Kognitiiviset strategiat, jotka liittyivät kielen kanssa toimimiseen, kuten lukeminen, korostuivat. Tutkimuksessa ilmeni, että opiskelijat eivät juuri muista saaneensa näkyvää ohjausta oppimisstrategioiden käytössä. Opiskelijoiden asenne strategiakoulutusta kohtaan oli kuitenkin positiivinen. Opiskelijoiden mielestä olisi tärkeää, että heidän yksilölliset piirteensä ja tarpeensa otettaisiin ohjauksessa huomioon ja heille annettaisiin keinot arvioida strategioidensa sopivuutta. Jatkotutkimus voisi keskittyä opiskelijoiden välisiin eroihin sopivien strategioiden käytössä ja erilaisiin tapoihin toteuttaa strategiakoulutusta ammattikorkeakouluissa.