Vieraan kielen sanaston oppiminen on keskeinen osa sujuvaa ja täsmällistä kielitaitoa. Sanaston oppimisstrategioita (vocabulary learning strategies) on tutkittu monissa maissa, mutta Suomessa vain vähän. Sanaston oppimisstrategioilla tarkoitetaan erilaisia menetelmiä, joita oppijat käyttävät oppimisen ja muistamisen tukena. Ulkomainenkaan oppimisstrategiatutkimus ei ole yleensä kohdistunut aikuisopiskelijoihin, ja erityisen vähän tutkimustietoa on ikääntyneiden oppijoiden oppimisstrategioista kielten opiskelussa. Pyrin täyttämään tutkielmallani tätä tutkimusaukkoa. Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää, millaisia sanaston oppimisstrategioita aikuiset englannin oppijat käyttävät. Tutkimus kohdistui Jyväskylän kansalaisopiston englannin opiskelijoihin. Kyseessä on kvantitatiivinen tutkimus, johon keräsin aineiston strukturoidulla kyselylomakkeella. Kyselylomakkeen pohjana oli Pavičić Takačin (2008: 157˗158) VOLSQES-kysely, johon tein joitakin muutoksia. Kyselyyn vastasi 94 opiskelijaa
kolmelta eri taitotasolta.
Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: 1) Millaisia sanaston oppimisstrategioita aikuiset englanninopiskelijat käyttävät eniten? 2) Miten oppijan ikä, sukupuoli, syyt opiskella ja kielitaito vaikuttavat strategioiden käyttöön?
3) Mitkä ovat aikuisten englanninopiskelijoiden mielestä tehokkaimmat oppimisstrategiat?
Vastaajien yleisimmät sanaston oppimisstrategiat olivat sanan muistaminen paremmin kirjoitettuna, sanojen kääntäminen, ääneen toistaminen, mielessä toistaminen, avun pyytäminen, synonyymien käyttö keskustelussa, merkityksen arvaaminen kontekstin avulla, säännöllinen kertaaminen, sanojen oppiminen elokuvista ja televisiosta sekä vieraiden sanojen huomiotta jättäminen tekstissä. Tulokset eivät ole yllättäviä, sillä samoja strategioita on todettu yleisimmiksi strategioiksi myös aiemmissa tutkimuksissa.
Kysyttäessä hyödyllisimpiä strategioita vastaukset olivat osittain samoja kuin yleisimpiä strategioita kysyttäessä. Myös nämä tulokset vastasivat aiempia tutkimuksia. Merkille pantavaa on, että useimmat vastaajien hyödyllisimmiksi kokemat strategiat olivat dekontekstualisoituja, mikä tarkoittaa sanan opiskelua irrallaan kontekstista.
Tulosten mukaan ikä ei vaikuttanut merkittävästi strategiavalintoihin, ja tämä tulos vastaa aiempien tutkimusten havaintoja. Myöskään sukupuoli ei juuri vaikuttanut strategiavalintoihin tässä tutkimuksessa. Tämä tulos puolestaan eroaa aiemmista tutkimustuloksista.
Oppijoiden yleisimmät syyt opiskella englantia olivat matkustaminen ja henkinen hyvinvointi. Syyt opiskella ja sanaston oppimisstrategiat korreloivat keskenään niin, että eri syistä opiskelevat suosivat eri strategioita. Myös kielitaidon tason ja strategiavalintojen välillä ilmeni hieman korrelaatioita. Oppijat, jotka arvioivat kielitaitonsa paremmaksi, käyttivät muita enemmän joitakin kontekstualisoituja sanaston oppimisstrategioita.
Aiemmin on todettu, että strategiaopetus voi parantaa merkittävästi oppijan kielitaitoa. Erityisen hyödyllisiä ovat strategiat, jotka sisältävät sanaston kontekstualisointia ja syväprosessointia. Strategiaopetus voisi hyödyttää myös tämän tutkimuksen kohderyhmää strategiavalikoiman monipuolistamisessa.
...
