Perusopetuksen vuosiluokkien 1–6 rehtoreiden näkemyksiä koulusta ja koulun johtamisesta Suomessa 2030-luvulla

Tutkimuksessa tarkasteltiin tulevaisuuden koulua ja johtamista 2030-luvulla. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millainen tulevaisuuden koulu on rehtoreiden näkemysten mukaan ja millaista johtajuutta tulevaisuuden koulussa 2030-luvulla tarvitaan. Tutkittavaa ilmiötä lähestyttiin nykytilasta käsin. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto koostui kahdeksan perusopetuksen vuosiluokkien 1–6 rehtorin puolistrukturoiduista yksilöhaastatteluista. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Analyysissa hyödynnettiin myös SWOT-analyysia. Tulokset osoittivat rehtoreiden näkemysten mukaan tulevaisuuden koulun 2030-luvulla huomioivan paremmin ympäröivän yhteiskunnan ja erilaiset oppilaat sekä hyödyntävän enemmän teknologiaa. Tulevaisuuden koulussa opitaan etenkin vuorovaikutustaitoja. Resursseja tarvitaan oppimisen tuen tarjoamiseen. Tulevaisuuden koulun johtamisosaamisessa korostuvat henkilöstöjohtaminen, ja toive saada keskittyä johtamisessa enemmän pedagogiikkaan. Rehtoreiden näkemysten mukaan rehtorin tehtävät eivät todennäköisesti kuitenkaan juuri muutu tulevaisuudessa. Tulokset osoittivat rahoituksen olevan kriittinen tekijä, jolla on vaikutusta niin tulevaisuuden kouluun kuin johtamiseen. Tulevaisuuden koulun johtamisosaamisessa korostuu leadership-johtajuus. Rehtorin roolien eriytyminen ja jaettu johtajuus muodostavat merkittäviä mahdollisuuksia tulevaisuuden koulun johtamiseen 2030-luvulla. Tutkimus toi myös esiin rehtoreiden kuormittuneisuuden ja koulujen resurssien riittämättömyyden. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää rehtoreiden koulutusta suunniteltaessa ja koulutuksen rahoituksesta päätettäessä. Keskeistä on ymmärtää, että tämän päivän päätöksillä on vaikutusta tulevaisuuteen.