Työn fyysisen kuormittavuuden sekä koetun stressin yhteys unettomuutta sairastavien miesten unen laatuun

Abstract

TIIVISTELMÄ

Työn fyysisen kuormittavuuden sekä koetun stressin yhteys työikäisten unettomuutta sairastavien miesten unen laatuun Sirpa Heikkinen Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteiden laitos 2014 Sivuja 34

Tutkimuksen tausta ja tarkoitus Riittävä ja hyvälaatuinen uni on yksi hyvinvoinnin kulmakivistä, ja sillä on keskeinen rooli myös työssäjaksamisessa. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää onko työn fyysisellä kuormittavuudella ja stressin määrällä vaikutusta työikäisten unettomuutta sairastavien miesten unen laatuun. Tutkimusaineisto ja – menetelmät Aineisto kerättiin 2011 – 2013 välisenä aikana osana Jyväskylän yliopiston MOTOSD-unitutkimusta 57 30–65-vuotiaalta mieheltä. Unen laatua (kokonaisuniaikaa, nukkumistehokkuut-ta ja syvän univaiheen pituutta) mitattiin Beddit-unimittarin avulla kolmen yön ajalta. Työn fyy-sistä kuormittavuutta sekä koetun stressin määrää selvitettiin kyselylomakkeessa esitettyjen moni-valintakysymysten avulla. Vastausten perusteella tutkittavat jaettiin työn fyysisen kuormittavuu-den mukaan kevyeen, kohtalaiseen ja raskaaseen työkuormaluokkaan ja koetun stressin määrän mukaan matalaan, kohtalaiseen ja korkeaan stressitasoluokkaan. Työn fyysisen kuormittavuuden sekä koetun stressin määrän vaikutusta unen laatuun selvitettiin Kruskal-Wallisin avulla. Keskeiset tulokset Vähiten stressiä kokevat henkilöt nukkuivat keskimäärin 7.7±1.4 h, kohtalaisesti stressiä kokevat 7.8±1.3 h ja runsaasti stressiä kokevat 8.3±1.2 h yössä. Runsaasti stressiä kokevilla keskimääräi-nen syvän unen määrä yötä kohden oli 2.9 ±0.7 h ja nukkumistehokkuus 90.8 ±6.9 %. Samat ar-vot vähiten stressiä kokevilla olivat 2.6±0.6 h ja 92.1±5.9 %. Erot eivät kuitenkaan olleet tilastolli-sesti merkitseviä. Fyysisesti vähiten työssään kuormittuvat nukkuivat keskimäärin 7.7±1.3 h, koh-talaisesti kuormittuvat 8.2±1.3 h ja runsaasti kuormittuvat 8.1±1.5 h. Fyysisesti eniten työssään kuormittuvilla nukkumistehokkuus keskimäärin oli 93.9±5.9 % saman arvon ollessa kevyesti ja kohtuullisesti työssään kuormittuvilla 92.5±4.9 % ja 92.9±4.3 %. Erot eivät kuitenkaan olleet ti-lastollisesti merkitseviä. Johtopäätökset Vaikka tulokset eivät olekaan tilastollisesti merkitseviä, antavat ne viitteitä siitä, että runsaasti stressiä kokevat henkilöt nukkuvat keskimäärin enemmän kuin vähemmän stressaantuneet henki-löt. Sama saattaisi päteä myös fyysisesti runsaasti työssään kuormittuviin henkilöihin.

Asiasanat: Unettomuus, unen mittaaminen, stressi, työn fyysinen kuormittavuus

ABSTRACT

Physical workload and perceived stress effects on sleep in insomniac working age men. Sirpa Heikkinen University of Jyväskylä, Faculty of Sport and Health Sciences Department of Health Sciences 2014 Pages 34

Background and Purpose Adequate and good quality of sleep is one of the cornerstones of well-being. It also has an im-portant role in coping with work. The purpose of this study was to examine whether physical workload and stress have an effect on the sleep quality in insomniac working-age men.

Research Data and Methods The data were collected during years 2011 – 2013 as a part of the University of Jyväskylä MO-TOSD – Sleep Study from 57 men aged 30-65 years. The quality of sleep (total sleep time, sleep efficiency and number of deep sleep cycles) were measured using Beddit Sleep Track for three nights. The rate of physical work-load and perceived stress was measured in multiple-choice ques-tions. The subjects were divided on the basis of their responses to three different physical work-load categories (light, moderate and heavy physical work-load). They were also divided to three different categories based on the level of perceived stress (light, moderate and high stress). Physi-cal workload and stress impact on the quality of sleep were studied using the Kruskal-Walls test.

Key Results Subjects with light level of stress slept an average of 7.7±1.4 h, subjects with moderate level of stress 7.8±1.3 h and subjects with high level of stress 8.3±1.2 h per night. Subjects with high level of stress, the average amount of deep sleep was 2.9±0.7 h, and sleep efficiency was 90.8±6.9%. Corresponding data in subjects with light level of stress were 2.6±0.6 h and 92.1±5.9%. Howev-er, the differences were not statistically significant. Subjects with light physical work-load slept an average 7.7±1.3 h, subjects with moderate physical workload 8.2±1.3 h and subjects with heavy physical work load 8.1±1.5 h per night. Average sleep efficiency in subjects with heavy physical work-load was 93.9±5.9%, with moderate physical work-load 92.9±4.3% and with light physical work-load 92.9±4.3%. However, the groups were not statistically significantly different from each other.

Conclusions Although the groups did not differ statistically significantly from each other, the results suggest that insomniacs with high level of stress sleep more than people with light level of stress. Same tendency may be found with subjects with physically exhausting work.

The keywords: Insomnia, sleep measurement, stress, physical workload