Tunnin miellyttävyyden, koetun fyysisen kuormittavuuden, liikunnan arvosanan ja tunnin opetusvaiheiden yhteys 8-luokkalaisten sykkeisiin liikuntatunneilla
Authors
Date
2016TIIVISTELMÄ
Miska Knuuttila (2016). Tunnin miellyttävyyden, koetun fyysisen kuormittavuuden, liikunnan arvosanan ja tunnin opetusvaiheiden yhteys 8-luokkalaisten sykkeisiin liikuntatunneilla. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto. Liikuntapedagogiikan pro gradu–tutkielma, 56 s., 1 liite.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tunnin miellyttävyyden, koetun fyysisen kuormittavuuden, liikunnan arvosanan, opetusvaiheiden ja eri lajien yhteyttä 8-luokkalaisten oppilaiden sykkeisiin. Oppilaiden hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormittavuutta mitattiin sykemittareilla, minkä lisäksi tunnin miellyttävyyttä ja koettua fyysistä kuormittavuutta tutkittiin kyselylomakkeen avulla. Tutkimuksen mittaukset suoritettiin keväällä 2014 yhdessä Jyväskylän seudun yläkoulussa. Mittauksiin osallistui yhteensä 78 8-luokkalaista (39 poikaa ja 39 tyttöä) ja aineistoa kerättiin 12:sta liikunnan kaksoistunnilta. Tuntien rakenne kirjattiin ylös sykkeiden analysointia varten, mutta opettajat saivat päättää vapaasti tunnin sisällön. Sykkeet mitattiin kaikilta tunnilla olleilta oppilaita sykemittareilla ja he vastasivat tunnin jälkeen yksinkertaiseen kyselylomakkeeseen.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että oppilaiden keski- ja maksimisykkeet olivat korkeampia palloilua sisältäneillä tunneilla kuin tanssitunneilla. Poikien ja tyttöjen välillä ei löydetty merkitseviä eroja keskisykkeiden osalta, mutta tytöt liikkuivat pokia enemmän korkeilla sykealueilla (140–160 ja yli 160) tanssitunneilla. Liikunnan arvosanan ja keskisykkeen väliltä löytyi negatiivinen korrelaatio (-0.370*), mikä saattaa johtua eroista oppilaiden fyysisessä kunnossa. Koetun fyysisen kuormittavuuden mittarina käytetty Borgin RPE-asteikko korreloi kohtalaisesti (0.504**) oppilaiden keskisykkeen kanssa. Oppilaat kokivat liikuntatunnin miellyttävinä, mutta sillä ei ollut merkitsevää (0.055) yhteyttä sykkeisiin. Lisäksi mittauksista selvisi, että oppilaiden sykkeet ovat keskimäärin yli 20 iskua minuutissa korkeammat tuntien peliosuuksissa ohjeiden antoon, järjestelyihin, harjoitteluun ja muuhun toimintaan verrattaessa.
Avainsanat: Koululiikunta, fyysinen aktiivisuus, sykemittari, viihtyminen, tanssi, palloilu
...
ABSTRACT
Knuuttila, Miska. 2016. The influence of enjoyment, experienced physical load, physical education grade and different phases of physical education lessons on eight graders’ heart rates. Department of Physical Education, University of Jyväskylä, Master´s thesis, 56 pp.. 1 appendices.
The aim of this Master´s Thesis was to study the influence of enjoyment, experienced physical load, physical education grade, different phases of lessons and different sports on eight graders’ heart rates in physical education. The students’ respiratory and vascular functions were measured with heart rate monitors. The enjoyment and experienced physical load of the students were studied with a questionnaire. The study was initiated in the spring of 2014 in a school near Jyväskylä. A total of 78 students (39 boys and 39 girls) took part in the measurements that were carried out in 12 physical education lessons. The structure of the classes was documented for further research, but the contents of the physical education classes were decided by the teachers. Heart rates were monitored from all attending students by heart rate monitors and they also filled in a simple questionnaire after the class.
The results showed that students’ average and maximum heart rates were higher in classes that included ball games than in those that included dancing. There were no remarkable differences between average heart rates of boys and girls, but girls exercised more in higher heart rate zones (140-160 bpm and over 160 bpm) in dance classes. There was a negative correlation (-0.370*) between physical education grade and average heart rate, which may have been caused by differences in students’ physical condition. Borg´s RPE-scale that was used to measure experienced physical load correlated significantly (0.504**) with students’ average heart rates. Students enjoyed physical education classes, but there was no correlation (0.055) between enjoyment and heart rate. The study showed that students had remarkably higher average heart rates when playing, as compared to the giving orders, organization, practicing and other phases of the physical education lessons.
Keywords: physical education, physical activity, heart rate monitor, enjoyment, dance, ball games
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29685]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Sykemittari-interventio yhdeksännen luokan tyttöjen liikuntatunneilla
Rautakoski, Satu (2013)Tutkimuksen määrällisessä osassa oli tarkoituksena selvittää 9. luokan tyttöryhmän (n=18) itsearvioitua fyysistä aktiivisuutta sekä sykemittari-intervention vaikutusta koehenkilöiden koululiikuntakokemuksiin, fyysisen ... -
Liikunnan arvosanan yhteys 4.–6.-luokkalaisten lasten fyysiseen aktiivisuuteen ja sen aikomukseen
Viljanen, Jani (2019)Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten 4.–6.-luokkalaisten poikien ja tyttöjen arvosanat ovat yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen ja sen aikomukseen. Selvitin myös sukupuolieroja fyysisessä aktiivisuudessa ... -
Fyysisen aktiivisuuden, koetun motivaatioilmaston, koetun fyysisen pätevyyden ja koululiikunnan arvostuksen erot 5. ja 7. luokkalaisilla
Kuuluvainen, Veera (2016)Kuuluvainen, V. 2016. Fyysisen aktiivisuuden, koetun motivaatioilmaston, koetun fyysisen pätevyyden ja koululiikunnan arvostuksen erot 5. ja 7. luokkalaisilla. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, Liikuntapedagogiikan ... -
Oppilaan fyysisen aktiivisuuden ja koululiikunnan arvosanan yhteys liikuntatuntien aikaiseen koettuun motivaatioilmastoon
Oja-Nisula, Noora; Äkkinen, Petra (2023)Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, onko fyysisellä aktiivisuudella ja koululiikunnan arvosanoilla yhteyttä koettuun motivaatioilmastoon liikuntatunneilla ja selittävätkö nämä muuttujat tehtäväsuuntautuneen motivaatioilmaston ...