Tämän Pro gradu-tutkielman ensisijainen tarve oli lisätä opettajien ja oppilaiden tietoisuutta sanaston oppimisstrategioiden hyödyistä. Lisäksi koin, että tutkielmani toisi lisää tietoa suomalaisten lukiolaisten strategioiden käyttötottumuksista. Tutkielman toissijainen tarkoitus oli tuottaa lisää tutkimustietoa aikaisempien sanaston oppimisstrategiakyselyiden rinnalle, sillä tämänkaltaisia tutkimuksia on tehty melko vähän. Useimmissa aikaisemmissa kyselytutkimuksissa ei ole niin ikään tarkemmin tutkittu sukupuolen aikaansaamia vaikutuksia sanaston oppimisstrategioiden valintaan ja käyttöön.
Tämän tutkielman tarkoituksena oli kuvata ja kartoittaa suomalaisten lukiolaisten englannin kielen sanaston oppimisstrategioita. Yhdeksänkymmentäseitsemän suomalaista englantia vieraana kielenä opiskelevaa lukiolaista vastasi kyselyyn, jossa selvitettiin kuinka usein he käyttivät ja kuinka hyödyllisinä he pitivät heille esitettyjä kolmeakymmentä sanaston oppimisstrategiaa. Opiskelijoiden vastau
kset analysoitiin kvantitatiivisesti.
Tutkimuskysymyksiä oli neljä: 1) mitä sanaston oppimisstrategioita suomalaiset englantia vieraana kielenä opiskelevat lukiolaiset käyttävät, 2) mitkä strategiat ovat heidän mielestään hyödyllisiä, 3) käyttävätkö opiskelijat hyödylliseksi ilmoittamiaan strategioita todellisuudessa ja 4) miten sukupuoli vaikuttaa sanaston oppimisstrategioiden käyttöön.
Kysymykset pyrkivät tarkastelemaan sanaston oppimisstrategioita oppimisen työkaluna monelta kantilta. Kaksi ensimmäistä pääkysymystä pyrkivät kartoittamaan ja kuvaamaan vallitsevaa tilannetta. Kaksi viimeistä kysymystä pyrkivät syventymään siihen, miten opiskelijoiden omat asenteet, toimet ja taustatekijät (sukupuoli) vaikuttavat strategioiden käyttöön.
Suomalaisten lukio-opiskelijoiden vastaukset sanastonoppimisstrategiakyselyyn osoittivat, että he pyrkivät yleisesti välttämään syvällisiä oppimisstrategioita (assosiaatio, mielikuvat) ja suosimaan pinnallisia strategioita (sanalistat, toistaminen). Kuitenkaan opiskelijat eivät välttämättä nähneet suosimiaan strategioita kaikkein hyödyllisimpinä, vaan olisivat mielestään hyötyneet enemmän strategioista, joita he eivät usein käyttäneet (syvälliset). Oppilaat tuntuivat myös yleisesti arvostavan perinteisiä strategioita innovatiivisempien sijaan; he pitäytyivät mieluummin tutuissa vanhoissa kuin kokeilivat uusia.
Sukupuolten väliset erot jäivät tässä tutkielmassa pieniksi vaikka analyysissä havaittiin muutamia tilastollisesti merkittäviä eroavaisuuksia mm. käytetyimmissä strategioissa, hyödyllisimpinä ja vähiten hyödyllisinä pidetyissä strategioissa. Naisten havaittiin suhtautuvan hieman positiivisemmin ja avoimemmin sanaston oppimisstrategioiden
käyttöön ja niiden hyödyllisyyteen. Molempien sukupuolten yleinen tietoisuus sanaston oppimisstrategioista oli yhtä heikko.
Tutkimuksessa selvisi että suomalaiset lukiolaiset, sekä miehet ja naiset, tarvitsevat kieltenopettajilta ohjausta ja kannustusta sanaston oppimisstrategioiden käytössä ja kokeilussa.
...
