Tietokoneavusteisen nopeutetun lukemisharjoittelun vaikutus lukemissujuvuuteen ja -motivaatioon

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus oli selvittää tukeeko nopeutettu lausetasoinen tietokoneharjoitusohjelma lukemissujuvuutta ja lukemismotivaatiota sellaisilla 3.-6. -luokkalaisilla, joilla on haasteita lukemissujuvuudessa (n = 46). Aineisto kerättiin keväällä 2013 Niilo Mäki Instituutin Lukemissujuvuuden kehityksen tukeminen kouluiässä -hankkeessa. Useampaan kuin yhteen mittauskertaan osallistui 373 lasta. Lukutaidon kehittyminen on usean tekijän summa. Lukemisen pulmista, lukemissujuvuuden pulmat ovat Suomessa tyypillisimpiä. Lukemissujuvuuden harjaannuttamisesta suomen kaltaisissa säännönmukaisissa kielissä on kuitenkin vielä vähän tietoa. Lisäksi tietokonepohjaisia harjoitteita on vähän. Niiden avulla lukemisnopeutta voitaisiin tehostaa yksilöllisesti ja resurssitehokkaasti. Tutkimuksessa selvitettiin tukiko interventio lukemissujuvuuden kehitystä, yleistyikö kehitys muihin lukemistehtäviin sekä saavuttivatko interventioon osallistuneet lapset ikätovereitaan lukemissujuvuutta mittaavissa tehtävissä. Lisäksi tarkasteltiin kehittyikö interventioon osallistuneiden lasten lukemismotivaatio mittausten aikana. Tutkimusasetelma koostui alku-, väli-, loppu- ja seurantamittauksesta sekä kahdesta kolmen viikon interventiojaksosta. Tietokoneharjoiteohjelmassa edistymistä tarkasteltiin sekä nopeuttamattoman että nopeutetun alku- ja loppumittauksen osalta parittaisen t-testin avulla. Tietokoneharjoitteiden lukemisnopeus kehittyi mittausten välillä sekä nopeuttamattomana että nopeutettuna. Interventioon osallistuneiden lukemissujuvuutta tarkasteltiin myös Lukilasse -sanalistan ja eläinaiheisten tekstien avulla. Näistä vain Lukilassen tulokset osoittivat selvää lukemissujuvuuden kehittymistä. Siirtovaikutusta muihin lukemisen tehtäviin ei havaittu. Kontrolliryhmän lukemismotivaatio oli myönteisempi niin koulutehtävien kuin vapaa-ajan lukemisenkin osalta kuin koeryhmällä. Kummankin interventioryhmän motivaatio kohoaa silloin kun he saavat intervention tarjoamaa tukea. Muutoin interventioryhmien motivaatio laskee. Joukossa on kuitenkin yksilöitä, joiden lukemismotivaatio on viimeisellä mittauskerralla korkeampi kuin mitä se alussa oli. Aiempien tutkimusten perusteella harjoittelun tulisi olla pitkäjänteistä, jotta lukemissujuvuuden kehittyminen ilmenisi myös harjoittelun ulkopuolisissa konteksteissa. Tämän tutkimuksen interventiojaksot olivat suhteellisen lyhyet, mutta lasten lukunopeus kehittyi kuitenkin selvästi. Joukosta kuitenkin löytyi myös lapsia, joiden lukemissujuvuus ei kehittynyt. Syitä voi olla useita ja jatkossa olisi hyvä tarkastella myös ns. oppimisen vastustajien tukikeinoja. Tehokkaista lukemissujuvuuden harjoitusmenetelmistä tarvitaan lisää tutkimustietoa.