Ambiguity tolerance as an instrument of learner profiling : a Q methodological study of how upper secondary school students' perceptions of EFL reading reconstruct a learner variable

Abstract

Ihmiset suhtautuvat havaitsemaansa monitulkintaisuuteen yksilöllisesti. Siinä missä toiset kiistävät jopa monimerkityksellisyyden teoreettisen mahdollisuuden, hakeutuvat toiset mielellään epävarmoihin olosuhteisiin ja monimutkaisten tehtävien pariin. Monitulkintaisuuden sietäminen on yksilöllinen, tilannesidonnainen piirre. Tässä tutkimuksessa selvitetään kuinka tämä piirre näyttäytyy englantia opiskelevien lukiolaisten tavoissa suhtautua englanninkieliseen lukemiseen - toimeen, jossa kohdataan runsaasti epävarmuutta ja toimitaan osin arvailujen varassa. Tutkimuksen tavoitteena oli koota oppijaprofiloinnin kautta kokonaisvaltainen kuva siitä, mitä monitulkintaisuuden sietäminen englanninkielisen lukemisen kontekstissa pitää sisällään. Hypoteesina oli, että oppijatyypit rajautuvat erilaisten tekijöiden perusteella: epävarmuuden sietämisen mukaan, havaitun uhkaärsykkeen herättämän psykologisen vasteen tyypin mukaan, sekä sen mukaan, miten erilaiset alimuuttujat, kuten kieliahdistus ja sisäinen kontrolliorientaatio arvotetaan yksilöiden kokonaiskäsityksissä. Tutkimuksessa käytettiin Q-metodia. Taustakirjallisuuden pohjalta luotiin aineistonkeräysväline, jolla kartoitettiin 36 lukiolaisen yksilölliset, tutkimuksen aihepiiriin rajatut näkemyskartat. Faktorianalyysin avulla näkemyksistä muodostettiin kuusi oppijatyyppiä, jotka tulkittiin sekä taustateorian että vastaajilta kerättyjen avointen kommenttien valossa. Tulosten mukaan valtaosa kohderyhmästä kuuluu oppijatyyppiin, jota luonnehtii taipumus kiinnostua havaitusta monitulkintaisuudesta. Pienempi ryhmä oppijoita hyväksyy monitulkintaisuuden ilman varsinaista kiinnostusta ja vain pieni vähemmistö kokee monitulkintaisuuden ongelmaksi. Yksilölle ominaisen ajattelutavan lisäksi ryhmien keskeisimmät erot määräytyivät myös erityisesti tiettyjen motivaatiotason muuttujien perusteella, etenkin siltä osin, kun monitulkintaisuuden sietäminen vaihtuu kiinnostukseksi. Tästä johtuen piirteen vaihteluväli ei kulkenut suoraan jatkumona inhosta ihastukseen, vaan koostui limittäisistä mutta erillisistä osatekijöistä. Muutoin oppijatyypeissä ilmennetty monitulkintaisuuden sietäminen englanninkielisen lukemisen kontekstissa toisti useita tutkimuskirjallisuudessa piirteeseen yhdistettyjä ominaisuuksia, kuten piirteen kontekstisidonnaisuutta ja psykologisen vasteen tyyppejä. Tutkimuksen valossa englantia opiskelevien lukiolaisten kykyä sietää epävarmuutta lukemisen kontekstissa voidaan kehittää parhaiten autonomisen motivaation tukemisen kautta.