Kasvatus ja koulutus kilpailuyhteiskunnassa

Abstract

Tutkimukseni asettuu osaksi kasvatuksen suuntaa pohtivan kriittisen pedagogiikan tutkimusperinnettä. Uusliberalististen vaikutteiden ja globaalin markkinatalouden myötä Suomi on orientoitunut yhä selvemmin kilpailuyhteiskunnaksi hyvinvointivaltion sijaan. Suunnanmuutos on tapahtunut myös koulutuspoliittisella tasolla ilman selkeää käännekohtaa. Seurauksiin on kuitenkin hiljalleen herätty. Näin ollen myös suunnan kriittinen arviointi on tullut mahdolliseksi. Tarkastelenkin tutkimuksessani sitä, mikä on kasvatuksen ja koulutuksen tila, rooli ja suunta kilpailuyhteiskunnassa Helsingin Sanomissa vuosina 2008-2012 käydyn keskustelun perusteella. Aineisto koostuu kaikkiaan 50 Helsingin Sanomissa ilmestyneestä mielipidetekstistä ja pääkirjoituksesta, jotka antavat äänen eri alojen asiantuntijoille, opettajille, eturyhmille sekä muille kasvatuksesta ja koulutuksesta kiinnostuneille. Teoriaohjaavaa sisällönanalyysia väljänä teoreettisena kehyksenä käyttäen järjestin aineiston seuraaviin teemoihin: koulujen eriytyminen, suorituskeskeisyys, elinkeinoelämän tarpeisiin vastaaminen vs. sivistys, koulujen (kansain)välinen kilpailu, ulkoistaminen ja opetuksen tehostaminen sekä kilpailukyky. Tämän jälkeen käsittelin aineistoa ja kriittisesti orientoitunutta kirjallisuutta rinnakkain, jonka perusteella muodostin viisi aihepiiriä: kilpailu kilpailuyhteiskunnassa, kasvatuksen ja koulutuksen kilpailukyky? menestymisen pakko, yksilöllisyyttä ja laatua tasa-arvon kustannuksella? sekä kasvatuksen ja koulutuksen suunta? Aineiston ja tutkijoiden välisen vuoropuhelun avulla pyrin selvittämään kasvatuksen ja koulutuksen kohtaamia haasteita ja ongelmakohtia, joita kilpailuyhteiskunnallinen orientaatio on tuonut tullessaan. Tutkimukseni perusteella kasvatuksen ja koulutuksen tila näyttää ongelmalliselta. Tämä ongelmallisuus juontuu kilpailuyhteiskunnan ”arvomaailman” ja kasvatuksen ja koulutuksen kentän kohtaamattomuudesta. Kasvatuksen ja koulutuksen kenttää koettelevat myös ristiriitaiset odotukset ja päämäärät. Kasvatuksen ja koulutuksen suunta aiheuttaakin tyytymättömyyttä ja epävarmuutta. Toisaalta katsotaan, että olisi myös kovan kilpailuyhteiskunnan etu nähdä kasvatuksen ja koulutuksen tehtävä mahdollisimman laajasti.