Stressi ja sen kehkeytyminen ja yhteydet hyvinvointiin keskiaikuisuudessa
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin stressin kokemista sekä stressin absoluuttista ja suhteellista pysyvyyttä keski-iässä, eli 36-vuotiaasta 42-vuotiaaksi ja 50-vuotiaaksi saakka. Lisäksi tutkittiin edellä mainituissa ikävaiheissa koetun stressin yhteyksiä 50-vuotiaana koettuihin subjektiiviseen, psykologiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Sukupuolen rooli edellä kuvatuissa yhteyksissä otettiin huomioon tarkastelemalla naisia ja miehiä tutkimuksessa osin erikseen, osin lisäämällä sukupuoli luokittelevaksi tekijäksi, ja osin käyttäen analyyseissa sukupuolimuuttujasta muodostettuja yhdysvaikutustermejä. Tutkimuksessa käytettiin Lea Pulkkisen vuonna 1968 aloittaman Lapsesta aikuiseksi –tutkimuksen 36-, 42- ja 50-vuotiailta tutkittavilta vuosina 1995, 2001 ja 2009 kerättyä aineistoa. Analyysimenetelminä käytettiin Pearsonin korrelaatiokertoimia, toistomittausten varianssianalyysiä ja hierarkkista regressioanalyysiä. Tulokset osoittivat, että stressin keskiarvotaso pysyi samana kaikissa kolmessa ikävaiheessa molemmilla sukupuolilla. Stressin suhteellinen pysyvyys ikävaiheesta toiseen oli kohtalaista. Lisäksi havaittiin, että stressin kokeminen aiemmissa ikävaiheissa ennusti alhaisempaa hyvinvointia 50-vuotiaana, kaikilla hyvinvoinnin osa-alueilla. Eniten stressi selitti subjektiivista hyvinvointia, jonka osalta ilmeni myös sukupuolten välinen eroavaisuus 50-vuotiaana koetun stressin suhteen. Subjektiivinen hyvinvointi oli korkeampaa miehillä, jotka olivat stressaantuneimpia, kun taas naisilla yhteys oli päinvastainen. Myös 42-vuotiaana koetulla stressillä ja sukupuolella oli yhdysvaikutus 50-vuotiaana koettuun sosiaaliseen hyvinvointiin: miehillä stressi 42-vuotiaana ennusti alhaisempaa sosiaalista hyvinvointia 50-vuotiaana, mutta naisilla tällaistä yhteyttä ei havaittu.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29564]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Elämänarvot keski-iässä : psykometrinen rakenne ja yhteydet persoonallisuuden piirteisiin ja psyykkiseen hyvinvointiin
Hietalahti, Merja (University of Jyväskylä, 2016)This study examined, first, basic human values’ and life goals’ factor structures and the reciprocal links between these measures; second, the connections between personality traits and values, and possible gender ... -
Eksistentiaalisten kokemusten yhteys toisiinsa, hyvinvointiin ja masentuneisuuteen keski-ikäisillä
Pesu, Laura (2010)Tutkimuksessa tarkasteltiin useiden eksistentiaalisten kokemusten yhteyttä toisiinsa sekä niiden merkityksellisyyttä hyvinvoinnin kolmen osa-alueen - sosiaalisen, subjektiivisen ja psykologisen hyvinvoinnin - sekä ... -
Somepaasto : sosiaalisesta mediasta pidättäytymisen vaikutukset hyvinvointiin
Lehtinen, Onni (2023)Sosiaalisen median paastolla tarkoitetaan lyhyttä ajanjaksoa, jolloin henkilö pidättäytyy sosiaalisen median verkkopalveluiden käytöstä. Paastolla tavoitellaan yleisesti myönteisiä vaikutuksia koettuun hyvinvointiin. Tässä ... -
Äitien kokeman työstressin yhteys lasten subjektiiviseen hyvinvointiin
Hopeasaari, Anna; Taipalus, Janita (2017)Tässä tutkimuksessa tarkastelimme äitien kokeman työstressin yhteyttä lasten subjektiiviseen hyvinvointiin. Analysoimme myös äitien koulutustason yhteyttä työstressin kokemiseen sekä lasten subjektiiviseen hyvinvointiin. ... -
Hyväksymis- ja omistautumisterapiaan pohjautuva verkkointerventio opiskelijoille : psykologisen joustavuuden kasvun merkitys ja vaikutukset hyvinvointiin sekä yhteydet opittuihin taitoihin ja muutoskokemuksiin
Herrala, Anna; Luoma, Heidi (2017)Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin hyväksymis- ja omistautumisterapiapohjaisen opiskelijoiden hyvinvoinnin parantamiseen pyrkivän Opiskelijan kompassi –tuetun verkkointervention vaikutuksia yliopisto-opiskelijoiden ...