Somepaasto : sosiaalisesta mediasta pidättäytymisen vaikutukset hyvinvointiin

Abstract

Sosiaalisen median paastolla tarkoitetaan lyhyttä ajanjaksoa, jolloin henkilö pidättäytyy sosiaalisen median verkkopalveluiden käytöstä. Paastolla tavoitellaan yleisesti myönteisiä vaikutuksia koettuun hyvinvointiin.

Tässä laadullisessa tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, onko sosiaalisen median paastolla vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin ja minkälaisia kokemuksia sosiaalisen median paasto herättää nuorilla aikuisilla. Tutkielman tueksi suoritettiin koe, johon osallistui kymmenen henkilöä. Osallistujat suorittivat aluksi kahden viikon mittaisen kontrolliajan, jossa he elivät tavallista elämäänsä ja vastasivat sen pohjalta stressiä ja onnellisuutta koskeviin kysymyksiin. Tämän jälkeen he suorittivat kahden viikon koeajan, jossa he pidättäytyivät sosiaalisen median verkkopalveluiden käytöstä. Tämän jälkeen he vastasivat samoihin kysymyksiin kuin kontrolliajan jälkeen ja lisäksi kahteen lisäkysymykseen, jotka käsittelivät heidän kokemuksiaan paaston ajasta.

Tulokset ensimmäiseen tutkimuskysymykseen saatiin vertailemalla kontrolliaikaan pohjautuneita vastauksia koeajan vastauksiin. Vertailun mukaan (7/10) osallistujan stressitasot laskivat ja (9/10) osallistujan onnellisuustasot nousivat sosiaalisen median paaston seurauksena. Tutkimuksen osallistujien kokemukset sosiaalisen median paastosta jakautuivat kuuteen teemaan. Näitä olivat ajankäyttö, sosiaalisuus, kielteiset tuntemukset, toimintakyky, tietoisuus ympäröivästä ja itsensä kohtaaminen.

A social media fast is a short period of time when a person is abstaining from using online social media services. Fasting is generally thought to have positive effects on perceived well-being.

This qualitative study aimed to explore whether social media fasting has an impact on people's well-being and what kind of experiences social media fasting evokes in young adults. The study was supported by a pilot study involving ten participants. Participants first completed a two-week control period in which they lived their normal lives and answered questions about stress and happiness. They then completed a two-week trial period in which they abstained from using social media services. They then answered the same questions as after the control period, plus two additional questions about their experiences of fasting.

The results of the first research question were obtained by comparing the responses from the control period with those from the experimental period. In comparison, (7/10) participants' stress levels decreased and (9/10) participants' happiness levels increased because of social media fasting. Participants' experiences of social media fasting fell into six themes. These were time management, sociality, negative feelings, functionality, awareness of the environment and self-confrontation.