Positiivinen ajattelu luokanopettajan työn voimavarana

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää millainen näkemys luokanopettajilla ja luokanopettajaopiskelijoilla positiivisesta ajattelusta on ja miten he sen hyödyt työssään kokevat. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös, kuinka luokanopettaja voi tukea ja kehittää lapsen positiivista ajattelua. Tutkimukseni yhdistelee sekä kvantitatiivisen, että kvalitatiivisen tutkimuksen metodeja. Tutkimuksen aihe nousi omasta mielenkiinnosta positiiviseen ajatteluun ja huolesta siihen, kuinka luokanopettajat kasvavien paineiden alla työssään jaksavat. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluiden ja kyselytutkimuksen keinoin. Haastattelin kolme luokanopettajaa sekä neljä luokanopettajaopiskelijaa. Haastatteluiden lisäksi toteutin kyselylomaketutkimuksen 66:lle opettajaksi opiskelevalle (joista 40 luokanopettajaopiskelijaa ja 26 erityispedagogiikan opiskelijaa). Tutkimuksen tulokset korostavat positiivisen ajattelun hyötyjä ja tärkeyttä luokanopettajan työssä. Luokanopettaja itse hyötyy positiivisesta ajattelustaan ennen kaikkea paremman jaksamisen ja työn mielekkyyden kautta. Luokanopettajan positiivisesta ajattelusta hyötyy myös toiset, joista suurimpina hyötyjäryhminä esiin nousivat oppilaat ja työyhteisö. Luokanopettaja voi työssään myös hyödyntää kykyään ajatella positiivisesti etenkin etsimällä asioista hyviä puolia, suhtautumalla itseen positiivisesti ja kohtaamalla uusi päivä myönteisesti. Luokanopettajalla on tutkimuksen tulosten mukaan mahdollisuus olla vaikuttamassa oppilaidensa ajatteluun. Lapsen positiivisen ajattelun kehittäminen tapahtuukin tämän tutkimuksen valossa ennen kaikkea myönteisellä palautteella, luokanopettajan omalla esimerkillä, myönteisten oppimiskokemusten kautta sekä siten, että luokanopettaja ohjaa näkemään positiiviset asiat. Tässä tutkimuksessa löydettiin suora yhteys lapsen ajattelutavan ja oppimisen välille. Positiivinen ajattelu edistää lapsen oppimista, kun taas negatiivinen ajattelu hidastaa sitä. Positiivisen ajattelun myönteiset vaikutukset niin luokanopettajan, kuin oppilaidenkin hyvinvointiin korostavat aiheen jatkotutkimuksen tarvetta. Tässä tutkimuksessa positiivisen ajattelun voimavara -näkökulma korostui vahvasti, antaen työlleni myös otsikon positiivinen ajattelu luokanopettajan työn voimavarana.