Tiina Hytönen ja Johanna Karhunen. 2013. Voimavara vai kuormitustekijä? Luokanopettajien ajatuksia ja kokemuksia sosiaalisten suhteiden vaikutuksesta työhyvinvointiin. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Kasvatustieteen Pro Gradu -tutkielma. 121 sivua.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää luokanopettajien sosiaalisten suhteiden yhteyttä koettuun työhyvinvointiin. Tarkoituksena oli löytää sekä työhyvinvointiin vaikuttavia kuormitus- että voimavaratekijöitä oppilaiden, kollegoiden, oppilaiden vanhempien sekä esimiehen osalta. Tutkimus tehtiin, sillä aihe on yhteiskunnallisesti tärkeä eikä sitä ole aiemmin tutkittu laajasti. Tutkimusta varten haastateltiin yksilöhaastatteluina kahdeksaa keskisuomalaista luokanopettajaa. Haastattelut tehtiin opettajien kouluilla joulukuun 2011 ja maaliskuun 2012 välisenä aikana ja ne toteutettiin teemahaastatteluina. Haastatteluista etsittiin luokanopettajien kokemuksia ja ajatuksia heidän työhyvinvoinnistaan ja sosiaalisista suhteistaan
. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa ja aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen yksi keskeinen tulos oli, että samat tekijät sekä kuormittavat että lisäävät luokanopettajan työhyvinvointia. Myös vuorovaikutuksen määrällä ja laadulla on merkitystä opettajan työhyvinvoinnin kannalta.
Oppilaiden osalta luokanopettajan työhyvinvointia lisäävät muun muassa oppilaiden innostuksen ja oppimisen näkeminen, työrauha sekä oppilaiden kunnioittava käytös muita kohtaan. Työhyvinvointia heikentävät esimerkiksi oppilaiden käyttäytymisongelmat, oppimisvaikeudet ja auktoriteetin kyseenalaistaminen. Kollegoiden kohdalla työhyvinvointia lisäävät muun muassa sosiaalinen tuki, yhteistyö, huumori sekä kunnioitus. Työhyvinvointia heikentävät toisen työpanoksen väheksyminen, välinpitämättömyys, kiusaamistilanteet sekä yleinen negatiivinen asenne.
Oppilaiden vanhempien osalta luokanopettajan työhyvinvointia lisäävät muun muassa myönteinen palaute, molemminpuolinen kunnioitus ja luottamus sekä yhteistyön tekeminen. Työhyvinvointia voivat heikentää esimerkiksi ristiriitatilanteet sekä opettajan toiminnan kyseenalaistaminen. Esimieheltä saatava sosiaalinen tuki, hyvät henkilöstöjohtamisen taidot, molemminpuolinen kunnioitus ja luottamus sekä myönteinen vuorovaikutus lisäävät opettajan työhyvinvointia. Opettajan työhyvinvointia heikentäviä tekijöitä ovat esimerkiksi tuen puute, epäoikeudenmukaisuus sekä kuulluksi tulemattomuuden tunne.
Tutkimuksen perusteella jokainen luokanopettaja kokee työssään kohtaamissa sosiaalisissa suhteissaan sekä kuormitus- että voimavaratekijöitä. Luokanopettajan tulee pystyä säilyttämään tasapaino näiden välillä, jotta työhyvinvointi pysyy yllä eikä työuupumusta synny. Työhyvinvoinnin kannalta olisikin tärkeää tiedostaa, kuinka sosiaaliset suhteet vaikuttavat luokanopettajan työhyvinvoinnin kokemuksiin.
...
