Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorLehtomäki, Eeva-Maija
dc.date.accessioned2013-05-24T12:44:25Z
dc.date.available2013-05-24T12:44:25Z
dc.date.issued2013
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1261984
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/41561
dc.description.abstractTämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää millainen näkemys luokanopettajilla ja luokanopettajaopiskelijoilla positiivisesta ajattelusta on ja miten he sen hyödyt työssään kokevat. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös, kuinka luokanopettaja voi tukea ja kehittää lapsen positiivista ajattelua. Tutkimukseni yhdistelee sekä kvantitatiivisen, että kvalitatiivisen tutkimuksen metodeja. Tutkimuksen aihe nousi omasta mielenkiinnosta positiiviseen ajatteluun ja huolesta siihen, kuinka luokanopettajat kasvavien paineiden alla työssään jaksavat. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluiden ja kyselytutkimuksen keinoin. Haastattelin kolme luokanopettajaa sekä neljä luokanopettajaopiskelijaa. Haastatteluiden lisäksi toteutin kyselylomaketutkimuksen 66:lle opettajaksi opiskelevalle (joista 40 luokanopettajaopiskelijaa ja 26 erityispedagogiikan opiskelijaa). Tutkimuksen tulokset korostavat positiivisen ajattelun hyötyjä ja tärkeyttä luokanopettajan työssä. Luokanopettaja itse hyötyy positiivisesta ajattelustaan ennen kaikkea paremman jaksamisen ja työn mielekkyyden kautta. Luokanopettajan positiivisesta ajattelusta hyötyy myös toiset, joista suurimpina hyötyjäryhminä esiin nousivat oppilaat ja työyhteisö. Luokanopettaja voi työssään myös hyödyntää kykyään ajatella positiivisesti etenkin etsimällä asioista hyviä puolia, suhtautumalla itseen positiivisesti ja kohtaamalla uusi päivä myönteisesti. Luokanopettajalla on tutkimuksen tulosten mukaan mahdollisuus olla vaikuttamassa oppilaidensa ajatteluun. Lapsen positiivisen ajattelun kehittäminen tapahtuukin tämän tutkimuksen valossa ennen kaikkea myönteisellä palautteella, luokanopettajan omalla esimerkillä, myönteisten oppimiskokemusten kautta sekä siten, että luokanopettaja ohjaa näkemään positiiviset asiat. Tässä tutkimuksessa löydettiin suora yhteys lapsen ajattelutavan ja oppimisen välille. Positiivinen ajattelu edistää lapsen oppimista, kun taas negatiivinen ajattelu hidastaa sitä. Positiivisen ajattelun myönteiset vaikutukset niin luokanopettajan, kuin oppilaidenkin hyvinvointiin korostavat aiheen jatkotutkimuksen tarvetta. Tässä tutkimuksessa positiivisen ajattelun voimavara -näkökulma korostui vahvasti, antaen työlleni myös otsikon positiivinen ajattelu luokanopettajan työn voimavarana.fi
dc.format.extent110 sivua
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherpositiivinen ajattelu
dc.subject.otherluokanopettaja
dc.subject.othervoimavara
dc.subject.otherhyöty
dc.subject.otheroptimismi
dc.titlePositiivinen ajattelu luokanopettajan työn voimavarana
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201305241770
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaKasvatustieteiden tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Educationen
dc.contributor.laitosOpettajankoulutuslaitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Teacher Educationen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineLuokanopettajakoulutusfi
dc.contributor.oppiaineTeacher Educationen
dc.date.updated2013-05-24T12:44:25Z
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi103
dc.subject.ysopositiivisuus
dc.subject.ysoluokanopettajat
dc.subject.ysoresurssit
dc.subject.ysohyöty
dc.subject.ysooptimismi
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot