Rehtoreiden näkemykset ja koetut vaikutusmahdollisuudet kouluympäristön toimintakulttuurin liikunnallistamisessa

Abstract

Karjalainen Antti (2013). Rehtoreiden näkemykset ja koetut vaikutusmahdollisuudet kouluympäristön toimintakulttuurin liikunnallistamisessa. Jyväskylän yliopisto. Liikuntapedagogiikan pro gradu- tutkielma. Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää mitkä keinot rehtorit näkivät tärkeimmiksi oppilaiden ja koko koulun fyysisen aktiivisuuden lisäämisessä ja pitkällä tähtäimellä toimintakulttuurin muokkaamisessa liikunnallisempaan suuntaan. Lisäksi selvitin rehtoreiden taustan, eli sukupuolen, iän, kouluasteen ja koulun koon yhteyttä fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen ja rehtoreiden asenteita toimintakulttuurin liikunnallistamiseen verrattuna muun henkilökunnan asenteisiin. Tutkimukseni koejoukkona toimivat Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön (LIKES) koordinoiman ja Opetusministeriön tukeman Liikkuva koulu -hankkeen rehtorit. Rehtoreita oli hankkeessa mukana yhteensä 44. Näistä kyselyyn vastasi 21. Kyselyn vastausprosentiksi jäi 48%. Kysely toimitettiin rehtoreille sähköisellä lomakkeella osana Liikkuva koulu- hankkeen koko henkilökunnalle tarkoitettua opettajakyselyä. Rehtoreille tarkoitetussa osiossa oli kuusi Likert-astekoillista mielipideväittämää, joita analysoitiin t-testillä ja Man-Whitneyn testillä. Näillä väittämillä pyrittiin selvittämään rehtoreiden mielestä parhaat keinot koulun liikunnallistamiseen. T-testillä selvitettiin taustamuuttujien, kuten iän ja sukupuolen, vaikutusta vastauksiin. Lisäksi rehtorit vastasivat avoimeen kysymykseen fyysisen aktiivisuuden lisäämisestä. Rehtoreiden vastaukset koko henkilökunnalle tarkoitettuun kysymykseen, joka sisälsi 17 Likert-asteikollista kysymystä, analysoitiin määrällisesti Kruskal-Wallisin testillä. Näillä kysymyksillä tutkittiin rehtoreiden asenteita koulun liikunnallistamista kohtaan. Määrällisillä menetelmillä mitattuina keskeisimmiksi keinoiksi koulun toimintakulttuurin liikunnallistamisessa ja fyysisen aktiivisuuden lisäämisessä nousivat välituntiliikunta ja kerhotoiminta. Myös rehtoreiden avoimet vastaukset tukivat näitä keinoja. Muita oleellisia keinoja olivat rehtorin käytännön johtaminen, oma esimerkki ja koulun ilmapiiri. Rehtoreiden asenteet fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan lisäämiseen koulun toimintakulttuuriin olivat muuta henkilökuntaa, pois lukien liikuntaa opettavat opettajat, myönteisempiä. Rehtoreiden taustalla, kouluasteella tai koulun koolla ei ollut merkitystä suhteessa kahteen tärkeimpään fyysisen aktiivisuuden lisäämiskeinoon. Saatujen tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että kyselyyn vastanneet Liikkuva kouluhankkeen rehtorit ovat varsin sitoutuneita ja motivoituneita hankkeen eteenpäin viemiseen. Tulevaisuudessa välituntiliikkumisen mahdollistaminen ja koulun kerhotoiminta tulevat olemaan keskeisiä tekijöitä mikäli fyysistä aktiivisuutta kouluympäristöön halutaan lisätä. Rehtoreiden näkemysten perusteella ei ole kyse vain resurssien lisäämisestä, vaan olennaisia ovat omasta henkilökunnasta ja johtamisesta syntyvät vaihtoehtoiset ratkaisut.