Rehtoreiden käsityksiä kielitietoisuudesta koulun toimintakulttuurissa
Yhteiskunnan monikielisyys lisääntyy kasvavan maahanmuuton myötä. Perusopetuksen koulut ovat eriytyneet siten, että osassa kouluja uudempien väestönosien monet kielet ovat merkittävästi esillä arjessa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet nosti kielitietoisuuden keskeiseksi koulun kehittämisen suuntaviivaksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä siitä, millaisena monikielisen koulun kielitietoisuus näyttäytyy rehtoreiden näkökulmasta. Kvalitatiivisen tutkimuksen aineisto koostui kahdeksan rehtorin teemahaastatteluista. Koulut sijaitsivat kuudessa kaupungissa pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Koulujen oppilaista merkittävä osa oli maahanmuuttotaustaisia. Aineistolähtöisessä fenomenografisessa analyysissa syntyneitä kuvauskategorioita peilattiin kielellisesti vastuullisen opetuksen viitekehykseen. Tulosten mukaan kollektiivisesti tarkasteltuna rehtorit käsittivät kielitietoisuuden laajasti koulun toimintaan, kuten opetukseen, oppilaantuntemukseen ja toiminnan organisointiin, vaikuttavana tarkastelutapana. Kuitenkin rehtoreiden käsitykset viittasivat siihen, että suomen kielen käyttö ja oppiminen ja oppilaan ensikieli asettuivat koulun käytännöissä usein ristiriitaan, jota kielellisesti vastuullisen opetuksen viitekehys ohjaa purkamaan. Oppilaan kielitaustaa pyrittiin arvostamaan, mutta ensikielen tukemista ei aina pidetty osana koulun toimintaa. Tulokset viittaavat siihen, että kielitietoinen pedagogiikka on jossain määrin vakiintunut ulottuvuus monikielisten koulujen toimintakulttuureissa. Osa opettajista ja rehtoreista hyötyisi täydennyskoulutuksesta. Oppilaiden kielten hyödyntäminen koulussa arvostettuina oppimisen resursseina edellyttää monikielisen pedagogiikan kehittämistä ja kielikäytänteiden kriittistä tarkastelua.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29535]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Suomalaisten rehtoreiden käsityksiä kielitietoisuudesta koulun toimintakulttuurissa
Herrala, Riikka; Suuriniemi, Salla-Maaria; Harju-Autti, Raisa; Maunula, Minna (Turun yliopisto; Åbo Akademi, 2024) -
Monikielisten oppilaiden kohtaamisessa tarvitaan valmiutta muutoksille
Repo, Elisa (Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto; Kielikoulutuspolitiikan verkosto, 2022)Tässä tutkimuksessa pyrin tuottamaan ymmärrystä siitä, miksi kielitietoisesta opetussuunnitelmasta huolimatta muutokset opettajien asenteissa, tiedoissa ja käytänteissä tapahtuvat hitaasti. Tutkimukseni ryhmähaastatteluihin ... -
Vastuullinen vieraiden kielten opetus herättelee oppijan kieli- ja kulttuuritietoisuutta
Luodonpää-Manni, Milla; Hahl, Kaisa; Lahti, Laura; Mäkipää, Toni (Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto; Kielikoulutuspolitiikan verkosto, 2024)Artikkelissa tarkastelemme kieli- ja kulttuuritietoisuutta osana vastuullista vieraiden kielten opetusta. Yhteiskunnan moninaistuessa opetussuunnitelman perusteet eri kouluasteilla asettavat opettajien tehtäväksi tukea ... -
Sprachbewusstheit zum Teil des Schulalltags : ein Materialpaket für Lehrer*innen zur Förderung der Sprachbewusstheit
Moisio, Aino; Kolehmainen, Veera (2024)Kielitietoisuus on osa vuoden 2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden koulun toimintakulttuuria. Kielitietoisuuden käsite tarkoittaa aktiivista huomion kiinnittämistä kieleen ja kielellisiin tekijöihin sekä ... -
Perusopetuksen vuosiluokkien 1–6 rehtoreiden näkemyksiä koulusta ja koulun johtamisesta Suomessa 2030-luvulla
Honkala, Riia (2022)Tutkimuksessa tarkasteltiin tulevaisuuden koulua ja johtamista 2030-luvulla. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millainen tulevaisuuden koulu on rehtoreiden näkemysten mukaan ja millaista johtajuutta tulevaisuuden ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.