Harjoittelun vaikutus palautumiseen maksimaalisesta hapenottokyvyn testistä ja palautumisen yhteys harjoitusvasteeseen
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuinka kuntotasoltaan erilaiset varusmiehet palautuvat maksimaalisesta hapenottokyvyn (VO2max) testistä, onko palautuminen yhteydessä harjoitusvasteeseen ja kuinka fyysisesti kuormittavaa peruskoulutuskausi varusmiehille on. Palautumisen, harjoitusvasteen ja harjoituskuorman yhteyksiä toisiin-sa mitattiin syke- ja hengityskaasumuuttujia käyttäen. Koehenkilöinä oli 59 varusmiestä (ikä19.6 ± 0.3 v). VO2max mitattiin viikoilla 1, 5, 8 ja 10 ja varusmiehet jaettiin kol-meen kuntoluokkaan viikolla yksi mitatun VO2max:n perusteella (>45 ml/kg/min aktii-vi; 40–44.9 ml/kg/min harraste ja <39.9 ml/kg/min perus). Harjoituskuorma TRIMP laskettiin sydämen sykkeen ja rasituksen keston perusteella eri sykealueilla. Sykettä mitattiin keskimäärin 15 tuntia vuorokaudessa, enintään 49 päivän ajalta. Peruskoulu-tuskauden harjoittelulla oli merkitsevä päävaikutus VO2max:een (p<0.01). VO2max oli viikoilla 5 ja 8 parempi kuin viikolla 1 (p<0.01). Harraste- ja perusryhmällä VO2max- parani (p<0.001). Perusryhmällä VO2max parani enemmän (p<0.001) kuin aktiiviryh-mällä, mutta perusryhmällä oli poissaoloja enemmän kuin aktiivi- ja harrasteryhmällä (p<0.05). Viikon yksi VO2max (r = -0.40, p<0.05), maksimisyke (r = -0.37, p<0.05) ja syke välittömästi VO2max-testin päätyttyä (r = -0.48, p<0.01) korreloivat negatiivisesti TRIMP:n kanssa. VO2max -testien palautussykkeiden sykekeskiarvo aleni viikosta 1 viikkoihin 5 ja 8 (p<0.01). Lisäksi sykkeen palautumisen muutos välittömästi VO2max-testin päätyttyä viikosta 1 viikkoon 8 ja TRIMP:n välillä oli yhteys (p<0.05) niin, että sykkeiden pieneneminen oli vähäisempää harjoituskuorman kasvaessa. Tutkimus osoitti, että peruskoulutuskausi kohottaa tehokkaimmin heikkokuntoisten fyysistä suorituskykyä, mutta aiheuttaa heille myös eniten poissaoloja. Palvelukseen astuttaessa hyvä VO2max korkea maksimisyke sekä syke heti maksimitestin päätyttyä indikoivat vähäisempää harjoituskuormaa peruskoulutuskaudella. Selkeät erot VO2max:n muutoksissa osoittavat, että alokkaiden jakaminen ryhmiin kuntotason mukaan ja ryhmäkohtaisten kunto-ohjelmien laatiminen olisi hyödyllistä.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29561]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Sykkeen ja hengityskaasujen muutokset aerobisella ja anaerobisella kynnyksellä varusmiespalveluksen peruskoulutuskaudella : sekä niiden yhteys kuntotasoon ja kehon koostumukseen
Flygare, Jukka-Pekka (2019)Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää varusmiespalveluksen kahdeksan viikkoa kestävän peruskoulutuskauden harjoittelun vaikutuksia varusmiesten sykkeeseen ja hengityskaasujen muutoksiin aerobisella ja ... -
Aerobisen kunnon vaikutus toistuvaan sprinttiluistelukykyyn, simuloidun jääkiekko-ottelun aikaiseen liikkumiseen sekä ottelun jälkeiseen fyysisen suorituskyvyn pitkäaikaiseen palautumiseen
Viitanen, Waltteri (2022)Joukkuepalloilulajeissa vaaditaan kykyä toistaa lyhyitä maksimaalisia työjaksoja, mikä edellyttää sekä aerobista että anaerobista energiantuottokapasiteettia. Viime vuosina aerobisen kunnon merkitystä on voimakkaasti ... -
Keski-ikäisten miesten ja naisten maksimaalisen hapenottokyvyn kehitys puolen vuoden aikana
Järveläinen, Henriikka (2004)Henriikka Järveläinen. Keski-ikäisten miesten ja naisten maksimaalisen hapenottokyvyn kehitys puolen vuoden aikana. Liikuntafysiologian Pro gradu-tutkielma (liikuntabiologian laitos). Syksy 2004. Jyväskylän yliopisto. ... -
Uimarin harjoittelun, suorituskyvyn ja palautumisen seuranta : tapaustutkimus
Hartikainen, Jani (2018)Sykevälivaihtelun mittaamisen on todettu olevan käyttökelpoinen tapa arvioida urheilijoiden autonomisen hermoston tilaa. Sykevälivaihtelu ja sen muutokset ovat yksilöllisiä ja urheilijoilla toteutettuja pitkän aikavälin ... -
Liikunnan yhteys palautumisen tarpeeseen työkuormituksesta
Kekki, Katariina (2018)Kekki, K. 2018. Liikunnan yhteys palautumisen tarpeeseen työkuormituksesta. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, liikuntalääketieteen pro gradu -tutkielma, 45 s., 1 liite. Työn kuormitustekijät ovat ...