Aerobisen kunnon vaikutus toistuvaan sprinttiluistelukykyyn, simuloidun jääkiekko-ottelun aikaiseen liikkumiseen sekä ottelun jälkeiseen fyysisen suorituskyvyn pitkäaikaiseen palautumiseen
Authors
Date
2022Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Joukkuepalloilulajeissa vaaditaan kykyä toistaa lyhyitä maksimaalisia työjaksoja, mikä edellyttää sekä aerobista että anaerobista energiantuottokapasiteettia. Viime vuosina aerobisen kunnon merkitystä on voimakkaasti painotettu palloilulajeissa, koska sillä uskotaan olevan hyvin keskeinen vaikutus otteluiden aikaiseen fyysiseen suorituskykyyn sekä palautumisen tehokkuuteen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia aerobisen kunnon vaikutusta jääkiekkoilijoiden toistuvaan sprinttiluistelukykyyn, simuloidun jääkiekko-ottelun aikaiseen liikkumiseen sekä fyysisen suorituskyvyn palautumiseen ottelun jälkeen.
Tutkimukseen rekrytoitiin 19 jääkiekkoilijaa alle 20-vuotiaiden korkeimmalta kansalliselta sarjatasolta, U20 SM-Sarjasta. Tutkittavien VO2max, maksimityöteho sekä laktaattikynnykset määritettiin polkupyöräergometrillä suoritetulla suoralla maksimaalisella hapenottokykytestillä. Otanta jaettiin mediaanijaolla korkeamman ja alhaisemman aerobisen kunnon ryhmiin kehonpainoon suhteutetun maksimityötehon perusteella. Ryhmien välisiä eroja tutkittiin toistuvassa sprinttikyvyssä, simuloidun jääkiekko-ottelun aikaisessa liikkumisessa sekä fyysisen suorituskyvyn palautumisessa ottelun jälkeen. Toistuva sprinttikykytesti koostui viidestä 30 m maksimaalisesta luistelusprintistä, jotka suoritettiin 30 s palautuksilla. Simuloidun ottelun aikaista liikkumista tutkittiin Wisehockey- lähipaikannusjärjestelmällä, ja fyysistä suorituskykyä mitattiin toistuvan sprinttikykytestin keskiajalla ja nopeimmalla ajalla, isometrisen jalkaprässin maksimivoimalla sekä esikevennyshypyn nousukorkeudella. Fyysiset suorituskykytestit toteutettiin neljästi (lähtötasotestit sekä ottelun jälkeiset testit välittömästi sekä 18 h ja 51 h ottelun jälkeen).
Ryhmien välillä ei havaittu eroja toistuvassa sprinttikyvyssä, simuloidun jääkiekko-ottelun aikaisessa liikkumisessa eikä fyysisen suorituskyvyn palautumisessa. Aerobinen kunto ei ollut yhteydessä toistuvaan sprinttikykyyn eikä ottelun aikaiseen luistelumatkaan tai korkeatehoisen luistelun määrään. Tutkimuksen keskeinen löydös oli myös se, että fyysisen suorituskyvyn palautuminen jääkiekko-ottelun jälkeen vie noin kaksi vuorokautta. Aerobisen kunnon erojen ollessa vähäisiä, aerobinen kunto ei tämän tutkimuksen mukaan erottele yksilöitä toistuvassa sprinttikyvyssä, jääkiekko-ottelun aikaisessa fyysisessä suorituskyvyssä tai suorituskyvyn palautumisessa ottelun jälkeen.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29109]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Aerobisen kynnyksen yhteys suorituskyvyn palautumiseen painijoilla
Iivari, Mimmi (2022)Paini lajina vaatii monipuolisia voima- ja kestävyysominaisuuksia sekä kykyä palautua nopeasti intensiivisistä ja maksimaalisista painieristä, joita voi olla useita yhden kilpailupäivän tai -viikonlopun aikana. Suomalainen ... -
Aerobisen kapasiteetin vaikutus palautumiseen kamppailulajeissa
Orava, Netta (2022)Kamppailulajeissa kilpailupäivänä otellaan usein useampi ottelu, jolloin korkeaintensiteettistä kuormitusta toistetaan monta kertaa. Tällaisessa toistettavassa kuormituksessa palautumisella on erittäin suuri merkitys. ... -
Lasten ja nuorten maksimaalisen aerobisen kunnon määritys submaksimaalisin menetelmin
Mäenpää, Mika (2014)Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, voidaanko lasten- ja nuorten maksimaalista aerobista kuntoa määrittää ei-maksimaalisen suorituksen perusteella ja pystytäänkö maksimaalisen aerobisen kunnon ... -
Aerobisen kunnon yhteys oppilaan koulumenestykseen
Viitanen, Johanna (2023)Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, mikä merkitys aerobisen kunnon tasolla on koulumenestykseen. Lisäksi tutkimuksen avulla oli tarkoitus löytää myös selittäviä tekijöitä siihen, miksi aerobinen kunto vaikuttaa ... -
Harjoittelun vaikutus palautumiseen maksimaalisesta hapenottokyvyn testistä ja palautumisen yhteys harjoitusvasteeseen
Ilvonen, Arto (2012)Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuinka kuntotasoltaan erilaiset varusmiehet palautuvat maksimaalisesta hapenottokyvyn (VO2max) testistä, onko palautuminen yhteydessä harjoitusvasteeseen ja kuinka fyysisesti ...