Tämän työn tarkoituksena oli kuvata jalkapallopeliä eri näkökulmista keskittyen kuitenkin pelianalyysiin ja valmennuksen ohjelmoinnissa peliälyyn. Lähteenä käytettiin tieteellisiä julkaisuja ja oppikirjoja, mutta valmennuksen ohjelmointi sisältää paljon kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä ja sen tarkoituksena on herättää lukijassa ajatuksia erillaisesta jalkapallovalmennuksesta. Ensimmäiset merkit jalkapallo-nimisen pelin olemassa olosta tiedetään 1300-luvun Englannista. Myös Ranskassa oli pelattu samanlaisia kansanpelejä kuten Englannissa. Kuitenkin Italiassa kehittynyt Calcio alkoi vallata jalansijaa myös Englannissa. (Bangsbo, s. 2 – 9). Nykysin jalkapallo on maailman harrastetuin joukkuelaji ja suosituin urheilumuoto (Wikipedia). Jalkapallon lajitaitojen biomekaniikasta potkaisemista on tutkittu eniten, aiemmin lähinnä 2D-analyysillä, mutta nykyään paljolti 3D-analyysillä. Keinonurmet ovat alkaneet saada jalansijaa pelialustoina ja etenkin ”kolmannen sukupolven tekonurmi” on
saanut hyväksyntää. Pehmikkeenä keinonurmen alla on käytetty hiekkaa ja kumirouhetta. Useita pehmikkeitä on kehtitetty tavoitteena löytää materiaali, joka minimoisi loukkaantumisia ja maksimimoisi suoritusta. (Reilly & Korkusuz 2009, 70). Fysiologiassa ja fyysisessä suorituskyvyssä on monia tekijöitä, joista liikkumisnopeus ja maksimaalinen hapenotto ovat keskeisiä. Tutkimuksissa on saatu jalkapalloilijoiden maksimaalisen hapenoton maksimiksi keskiarvosta 55 ml/kg/min keskiarvoon 68 ml/kg/min. Muita tärkeitä tekijöitä ovat voima ja nopeuskestävyys. Pelianalyysi koostuu määrällisestä ja laadullisesta pelianalyysistä. Määrällistä pelianalyysiä on tehty huomattavasti enemmän johtuen laadullisen pelianalyysin validiteetti- ja reliabiliteetti ongelmista. Reep ja Benjamin (1968) löysivät, että 80 % maaleista syntyi, kun syöttöjen lukumäärä oli kolme tai vähemmän. Kuitenkin 20 vuotta myöhemmin Hughes ym. (1988), että eri liigojen mestarit, eurocupien voittajat ja maailmanmestarit käyttivät huomattavasti enemmän pallokosketuksia pallonhallintaa kohden. Ravinnossa proteiinien ja hiilihydraattien osuus on merkittävä ja se on huomioitava niin harjoitus- kuin pelikaudella. Proteiinien osuus on merkittävä kudosten palautumisen ja rakentumisen kannalta Hiilihydraatit varastoituvat lihaksiin glykogeeninä. Kirkendall ym. (1988) tutkimuksessa pelaajat, jotka joivat 15,5 % hiilihydraattijuomaa ennen ottelua ja puoliajalla, juoksivat enemmän toisella puoliajalla verrattuna placeboa nauttineisiin pelaajiin. Testaaminen jalkapallossa on yleisesti toteutettu kolmella eri kenttätestillä: kestävyyssukkulajuoksu testi (Beep -testi), hyppy kevennyksellä ja ilman sekä 30 m juoksu. Ensimmäisellä testillä pyritään arvioimaan pelaajan aerobista kestävyyttä, toisella räjähtävää voimaa ja elastisuutta ja kolmannella nopeutta. Myös 10 m aika mitataan usein. Sillä arvioidaan pelaajan lähtönopeutta. Yksittäisten harjoitusten kuormittavuutta on esitelty miesten ykkösdivisioona joukkueen harjoittelusta kaudella 2007. Siinä eri pelipaikkojen pelaajien kuormittavuutta on vertailtu samassa harjoitteessa. Valmennuksen ohjelmoinnissa on otettu esimerkiksi 2. divisioonajoukkueen harjoittelu. Siinä on pyritty antamaan realistinen ohjelma huomioiden pelaajien amatöörisyyden. Tässä ohjelmoinnissa on pyritty huomioimaan erityisesti peliälyn ja taktiikan harjoittelun sijoittaminen harjoitteluun. Mielestäni niiden harjoittelu on oltava pääpainossa läpi ikäluokkien. Aikuisten harjoittelussa taktiikkaa tulee painottaa enemmän. Toki aina on pidettävä mielessä fysiologiset ja ravinnolliset perusasiat, mutta ne eivät koskaan yksistään tee kenestäkään huippupelaajaa. Nopeus, voima ja hyvä aerobinen kapasiteetti ovat tärkeitä, mutta pelitilanteessa peliäly voi tehdä hitaastakin nopean ja oikea sijoittautuminen huonokuntoisesta kestävän.
...
