Sekä Saksassa että Suomessa on alettu kiinnittää enemmän huomiota yhteiskunnan eriarvoistumiseen. Vanhempien sosioekonomisella asemalla on nykyisessä kilpailuyhteiskunnassamme yhä suurempi merkitys lapsen tulevaisuudelle. Tämä tutkimus käsittelee perhetaustan ja yhteiskunnan yhteyttä nuorten kykyjen kehittymiseen, koulumenestykseen ja koulutusmahdollisuuksiin Saksan Baijerissa ja Suomen ruotsinkielisillä alueilla. Tutkimuksen lähtökohtana ovat vuoden 2003 Pisa-tulokset. Sinä vuonna ruotsinkielisten osuus Suomessa testatuista 15-vuotiaista oli muita vuosia korkeampi, joten tuloksista voi tehdä luotettavampia päätelmiä ruotsinkielisten oppimistuloksista ja niihin vaikuttavista tekijöistä.
Baijerilaiset nuoret ovat menestyneet tähänastisissa PISA- ja muissa koulumenestystä mittaavissa tutkimuksissa muita Saksan osavaltioita paremmin, kun taas Suomessa ruotsinkieliset koululaiset ovat osoittautuneet suomenkielisiä heikommiksi. Koska baijerilaisessa ja suomenruotsalaisessa yhteiskunnassa
ja perhekulttuurissa on havaittavissa yhtäläisyyksiä (mm. molemmat yhteiskunnat ovat hyvinvoivia, perhe-elämää arvostetaan, avioerot ovat harvinaisia, väestö on hyvin koulutettua ja työttömyys vähäistä), kiinnostuin siitä, miksi näiden kahden alueen koululaisten Pisa-tulokset eivät suhteessa kunkin maan kaikkien 15-vuotiaiden tuloksiin vastaa toisiaan.
Tämä tutkimus osoittaa, että hyvin merkittävä tekijä lapsen taitojen kehittymisessä ja koulumenestyksessä on vanhempien koulutus. Yhteistä tutkituille alueille on, että koulutus näyttää ns. periytyvän, mutta väestön koulutus vastaa yhteiskunnan tarpeita, koska työttömyys on vähäistä. Verrattuna muihin Saksan läntisiin osavaltioihin Baijerissa vain pienellä osalla sekä iseistä että äideistä on vähäinen koulutus, ja Suomen ruotsinkieliset ovat keskimäärin korkeammin koulutettuja kuin suomenkieliset. Vaikka Baijerissa eriytyminen eri koulutuspoluille tapahtuu jo lasten ollessa 10-vuotiaita ja syntyperällä näyttää olevan suuri vaikutus kouluvalintaan, baijerilaisten koululaisten osaaminen on siitä huolimatta tasaista. Selityksenä tähän voi olla vahva kodin tuki ja oppimista tukeva ilmapiiri sekä myös pohjimmiltaan hyvin toimiva, kolmeen - neljään koulutuspolkuun jaettu alemman toisen asteen koulutus (Sekundarstufe I). Suomen ruotsinkieliset kodit sekä koulut puolestaan näyttävät jakautuvan kahtia niin, että koulutetut vanhemmat tarjoavat lapsilleen jopa suomenkielisiä koteja paremmat kulttuuriset, oppimista tukevat resurssit, ja parhaat ruotsinkieliset koulut lukeutuvat Suomen parhaimmistoon, kun taas osassa kodeista oppimisen tuki on suhteellisen vähäistä ja joissakin kouluissa (etenkin Länsi-Suomen ruotsinkielisellä maaseudulla) osaaminen on heikkoa. Nämä heikot oppilaat laskevat kaikkien ruotsinkielisten keskimääräistä osaamistasoa merkittävästi, joten tässä kuten varmasti monessa muussakin tapauksessa Pisa- ym. oppimistutkimusten tulosten perusteellisempi tarkastelu on välttämätöntä.
...
