Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorTanskanen, Tiina
dc.date.accessioned2011-06-29T10:06:38Z
dc.date.available2011-06-29T10:06:38Z
dc.date.issued2011
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1163921
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/27251
dc.description.abstractSekä Saksassa että Suomessa on alettu kiinnittää enemmän huomiota yhteiskunnan eriarvoistumiseen. Vanhempien sosioekonomisella asemalla on nykyisessä kilpailuyhteiskunnassamme yhä suurempi merkitys lapsen tulevaisuudelle. Tämä tutkimus käsittelee perhetaustan ja yhteiskunnan yhteyttä nuorten kykyjen kehittymiseen, koulumenestykseen ja koulutusmahdollisuuksiin Saksan Baijerissa ja Suomen ruotsinkielisillä alueilla. Tutkimuksen lähtökohtana ovat vuoden 2003 Pisa-tulokset. Sinä vuonna ruotsinkielisten osuus Suomessa testatuista 15-vuotiaista oli muita vuosia korkeampi, joten tuloksista voi tehdä luotettavampia päätelmiä ruotsinkielisten oppimistuloksista ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Baijerilaiset nuoret ovat menestyneet tähänastisissa PISA- ja muissa koulumenestystä mittaavissa tutkimuksissa muita Saksan osavaltioita paremmin, kun taas Suomessa ruotsinkieliset koululaiset ovat osoittautuneet suomenkielisiä heikommiksi. Koska baijerilaisessa ja suomenruotsalaisessa yhteiskunnassa ja perhekulttuurissa on havaittavissa yhtäläisyyksiä (mm. molemmat yhteiskunnat ovat hyvinvoivia, perhe-elämää arvostetaan, avioerot ovat harvinaisia, väestö on hyvin koulutettua ja työttömyys vähäistä), kiinnostuin siitä, miksi näiden kahden alueen koululaisten Pisa-tulokset eivät suhteessa kunkin maan kaikkien 15-vuotiaiden tuloksiin vastaa toisiaan. Tämä tutkimus osoittaa, että hyvin merkittävä tekijä lapsen taitojen kehittymisessä ja koulumenestyksessä on vanhempien koulutus. Yhteistä tutkituille alueille on, että koulutus näyttää ns. periytyvän, mutta väestön koulutus vastaa yhteiskunnan tarpeita, koska työttömyys on vähäistä. Verrattuna muihin Saksan läntisiin osavaltioihin Baijerissa vain pienellä osalla sekä iseistä että äideistä on vähäinen koulutus, ja Suomen ruotsinkieliset ovat keskimäärin korkeammin koulutettuja kuin suomenkieliset. Vaikka Baijerissa eriytyminen eri koulutuspoluille tapahtuu jo lasten ollessa 10-vuotiaita ja syntyperällä näyttää olevan suuri vaikutus kouluvalintaan, baijerilaisten koululaisten osaaminen on siitä huolimatta tasaista. Selityksenä tähän voi olla vahva kodin tuki ja oppimista tukeva ilmapiiri sekä myös pohjimmiltaan hyvin toimiva, kolmeen - neljään koulutuspolkuun jaettu alemman toisen asteen koulutus (Sekundarstufe I). Suomen ruotsinkieliset kodit sekä koulut puolestaan näyttävät jakautuvan kahtia niin, että koulutetut vanhemmat tarjoavat lapsilleen jopa suomenkielisiä koteja paremmat kulttuuriset, oppimista tukevat resurssit, ja parhaat ruotsinkieliset koulut lukeutuvat Suomen parhaimmistoon, kun taas osassa kodeista oppimisen tuki on suhteellisen vähäistä ja joissakin kouluissa (etenkin Länsi-Suomen ruotsinkielisellä maaseudulla) osaaminen on heikkoa. Nämä heikot oppilaat laskevat kaikkien ruotsinkielisten keskimääräistä osaamistasoa merkittävästi, joten tässä kuten varmasti monessa muussakin tapauksessa Pisa- ym. oppimistutkimusten tulosten perusteellisempi tarkastelu on välttämätöntä.fi
dc.format.extent107 sivua
dc.language.isoger
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherKoulumenestys
dc.subject.othertaitojen kehittyminen
dc.subject.otherkotitausta
dc.subject.otherPISA
dc.subject.otheryhteiskunta
dc.subject.otherSaksan ja Suomen koulujärjestelmä
dc.subject.otherBaijeri
dc.subject.otherSuomen ruotsinkieliset alueet
dc.subject.othersuomenruotsalaiset
dc.titlePISA 2003: Die Auswirkung des Familienhintergrunds und der Gesellschaft auf Kompetenzentwicklung und Bildungserfolg von Jugendlichen in Bayern und in den schwedischsprachigen Teilen Finnlands : Eine vergleichende Untersuchung
dc.typeBooken
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-2011062911097
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.laitosKielten laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Languagesen
dc.contributor.laitosKielten laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Languagesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineSaksan kieli ja kulttuurifi
dc.contributor.oppiaineGerman Language and Cultureen
dc.contributor.oppiaineRuotsin kielifi
dc.contributor.oppiaineSwedishen
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi308
dc.contributor.oppiainekoodi306
dc.subject.ysoopintomenestys
dc.subject.ysoperhetausta
dc.subject.ysoPISA-tutkimus
dc.subject.ysoyhteiskunta
dc.subject.ysokoulutusjärjestelmät
dc.subject.ysosuomenruotsalaiset
dc.subject.ysoSaksa
dc.subject.ysoBaijeri
dc.subject.ysoSuomi


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot