English and Finnish compared - attitudes held by future experts and teachers of English

Abstract

Kieliasenteita on tutkittu maailmalla 1960-luvulta lähtien. Tutkimusmetodit koskien kieliasenteita ovat pysyneet suhteellisen samoina siitä lähtien kun Matched guise tekniikka kehittyi. Tästä lähtien tutkimusmetodologia keskittyi erilaisiin asteikkoihin ja ennalta määrättyihin vastausvaihtoehtoihin. Näitä tutkimusmenetelmiä on kritisoitu sekä kaavamaisuudesta että vastaajien huomiotta jättämisestä. Tämän tutkielman on tarkoitus määrittää suomalaisten englannin yliopisto-opiskelijoiden asenteita englannin kieltä kohtaan. Tutkielman toinen päätarkoitus on osoittaa vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien tarpeellisuus kieliasenteiden tutkimuksessa. Lähtökohtana tutkimuksessa on vastaajien todellisten arvioiden selvittäminen avoimella kysymyslomakkeella avulla.

Vastaajat (N=123) olivat tutkimuksen suorittamishetkellä Jyväskylän yliopiston kielten laitoksen kurssilla syksyllä 2005 ja alkukeväästä 2006. Suurin osa vastaajista oli vasta aloittanut englannin opinnot vuonna 2005. Tutkimus kuuluu suurempaan projektiin nimeltä Noviisista Ekspertiksi. Vastaajat on tarkoitus testata uudelleen yliopisto-opintojen loppupuolella. Kysymyslomake koostui seitsemästä avoimesta kysymyksestä, joista 4 kohtaa käsitellään tässä tutkimuksessa. Kysymykset koskivat enimmäkseen englannin kieltä, kahdessa kohdassa pyydettiin myös vastauksia liittyen suomen kieleen. Vastauksista haetaan arvioita englannin ja suomen kieltä kohtaan käyttäen apuna taustatutkimuksesta selvinneitä ulottuvuuksia sekä datasta nousseita ulottuvuuksia, esimerkiksi estetiikka ulottuvuutena kauniista rumaan. Tarkoitus on myös selvittää, riittävätkö nykyiset tutkimusmetodit tarkkaan kieliasenteiden tutkimiseen. Tulokset osoittivat, että vastaajilla oli selvästi positiivisia asenteita englannin kielen eri osa alueita kohtaan. Negatiivisia arvioita koskien englannin kieltä oli huomattavan vähän. Suomen kieltä kohtaan arviot olivat tunnepitoisempia, mutta tässä kohdassa oli tutkimuksessa ainoa esiin noussut ulottuvuus jossa arviot olivat selkeästi negatiivisia, tämä oli kohdan 2 (suomen kieli on minusta…) ulottuvuus koskien ymmärrettävyyttä. Vastaajilla näyttäisi siis olevan enemmän positiivisia asenteita englannin kieltä kohtaan kuin omaa äidinkieltänsä, suomea, kohtaan. Tutkimus osoitti myös, että nykyiset määritelmät ja asenteiden tutkimusmetodit ovat puutteellisia. Kun vastaajille annetaan vapaus vastata haluamallaan tavalla, ovat vastaukset ja niistä saadut tulokset kattavampia kuin valmiita kaavoja käyttämällä.