Happiness, enthusiasm, anxiety, or even hatred? : Self-Portraits as a Means of Exploring Young Students´ Emotions towards Learning EFL

Abstract

Emootiot eli tunteet ovat osa ihmisten jokapäiväistä käyttäytymistä ja siten myös oppimista. Erityisesti vieraan kielen oppiminen voi herättää oppijassa monenlaisia emootioita, jotka voivat vaikuttaa myös oppimismotivaatioon, asenteisiin kielen oppimista kohtaan sekä lopulta myös oppimistuloksiin. Yleensä positiivisten emootioiden on ajateltu vaikuttavan myönteisesti oppimiseen, kun taas negatiivisten emootioiden on nähty häiritsevän oppimista. Tämän pääasiassa laadullisen proseminaaritutkielman tarkoituksena oli tutkia kahden keskisuomalaisen alakoululuokan oppilaiden emootioita englannin oppimista kohtaan. Emootioita on tutkittu kielen oppimisen ja opettamisen alalla jo jonkin verran, mutta tämä tutkimus tarkasteli niitä nimenomaan oppilaiden näkökulmasta heidän omakuviensa kautta, joita ei vielä juurikaan ole osattu hyödyntää vieraan kielen oppimisen tutkimuksessa. Aineisto (N=30) kerättiin pyytämällä alakoulun neljännen ja viidennen luokan oppilaita piirtämään kuva itsestään englannin oppijoina. Analyysi- ja käsittelyosuudessa oppilaiden omakuvia tarkasteltiin ennen kaikkea emootioiden valossa, ja lisäksi ne luokiteltiin kolmeen eri kategoriaan: positiiviseen, neutraaliin tai negatiiviseen. Lisäksi vertailtiin omakuvien tapahtumapaikkoja eli erilaisia ympäristöjä, joihin oppilaat piirsivät itsensä englannin oppijoina. Tutkimustulosten perusteella vaikuttaa siltä, että suurimmalla osalla tutkimukseen osallistuneista oppilaista emootiot englannin oppimista kohtaan olivat itse asiassa erittäin positiivisia (keskimäärin noin 86,6 %:lla oppilaista positiivisia emootioita). Oppilaat näkivät itsensä piirroksissa oppimassa englantia paitsi perinteisesti luokkahuoneessa, myös sen ulkopuolella harrastusten parissa sekä kotona erilaisten medioiden ympäröimänä. Sukupuolten välillä ei näyttänyt olevan merkittäviä eroja. Aineiston rajallisuuden vuoksi tulosten perusteella ei kuitenkaan voi tehdä laajempia johtopäätöksiä, ja jatkotutkimusta tarvitaan edelleen muun muassa selvittämään millaiset tekijät vaikuttavat oppilaiden positiivisiin ja negatiivisiin emootioihin. Mielestäni myös kieltenopettajien olisi hyvä olla tietoisia oppilaiden emootioiden vaikutuksista oppimiseen, sillä heillä on keskeinen rooli paitsi oppilaidensa ohjaajina, myös tukijoina ja kannustajina oppimisprosessin eri vaiheissa.