Vanhemmuustyylien rooli lasten oppijaminäkuvissa ja koulutaidoissa

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin vanhemmuustyylien, lasten oppiainekohtaisten oppijaminäkuvien ja koulutaitojen välisiä yhteyksiä. Lisäksi oltiin kiinnostuneita äitien ja isien välisistä eroista vanhemmuustyyleissä sekä sukupuolieroista lasten oppijaminäkuvissa ja koulutaidoissa. Tutkimuksessa selvitettiin myös lasten oppijaminäkuvien ja koulutaitojen yhteyksiä sekä sitä, minkälaisia alaryhmiä oppijaminäkuvien ja koulutaitojen perusteella voidaan muodostaa. Tutkimus toteutettiin osana laajempaa Alkuportaat -seurantatutkimusta, jossa seurataan lapsia esiopetusvuodesta neljännen luokan loppuun. Tässä tutkimuksessa mukana oli 289 lasta ja heidän vanhempansa (215 äitiä ja 131 isää). Lasten oppijaminäkuvia ja koulutaitoja tutkittiin kolme kertaa esikoulun keväästä ensimmäisen luokan kevääseen. Äidit ja isät täyttivät kyselylomakkeen, jossa kysyttiin muun muassa heidän vanhemmuustyyleistään. Tulokset osoittivat eroja äitien ja isien vanhemmuustyyleissä: äitien havaittiin olevan isiä vastaanottavaisempia ja isien äitejä psykologisesti kontrolloivampia. Vanhemmuustyylien, oppijaminäkuvien ja koulutaitojen yhteyksiä tarkasteltaessa havaittiin, että äitien vastaanottavaisuudella ja auktoritatiivisella vanhemmuustyylillä oli yhteys tyttöjen korkeampiin oppijaminäkuviin ja parempaan laskutaitoon. Äitien psykologisella kontrollilla ja autoritaarisella vanhemmuudella sen sijaan oli negatiivinen yhteys tyttöjen koulutaitoihin ja matematiikan oppijaminäkuvaan. Isien behavioraalisella kontrollilla oli sekä positiivisia että negatiivisia yhteyksiä poikien matematiikan oppijaminäkuvaan ja lukutaitoon, kun taas isien psykologisella kontrollilla oli positiivinen yhteys sekä tyttöjen että poikien oppijaminäkuviin. Tutkittaessa sukupuolieroja oppijaminäkuvissa ja koulutaidoissa havaittiin, että matematiikassa poikien oppijaminäkuva oli tyttöjen oppijaminäkuvaa korkeampi, mutta laskutaidossa sukupuolieroja ei havaittu. Lukemisen oppijaminäkuvassa sukupuolieroja ei havaittu, vaikka tyttöjen lukutaito oli poikien lukutaitoa parempi. Oppiainekohtaisten oppijaminäkuvien ja koulutaitojen yhteydet voimistuivat esikoulusta alakouluun siirryttäessä. Oppijaminäkuvia ja koulutaitoja tarkasteltiin myös henkilökeskeisestä näkökulmasta ryhmittelemällä lapset kolmeen alaryhmään oppijaminäkuvien ja koulutaitojen perusteella. Sekä matematiikan oppijaminäkuvan ja laskutaidon että lukemisen oppijaminäkuvan ja lukutaidon perusteella muodostettiin optimistinen, realistinen ja negatiivinen ryhmä. Tutkimuksessa selvitettiin myös vanhemmuustyylien yhteyksiä näihin oppijaminäkuvaryhmiin. Tutkimuksen tulokset tukevat käsitystä siitä, että vanhemmuustyyleillä on yhteyksiä lasten oppijaminäkuviin ja koulutaitoihin.