Conceptualizations of language expertise

Abstract

Asiantuntijuudesta on tullut yhä keskeisempi käsite muuttuvassa yhteiskunnassa. Kielenopiskelijat ja -tutkijat eivät ole käsittäneet asiantuntijuutta suoraan omaan alaansa liittyvänä ilmiönä, mistä syystä aihetta ei ilmeisesti ole koettu tarpeelliseksi tutkia.

Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka Kookit-opiskelijat merkityksellistävät kieliasiantuntijuuden käsitettä. Tutkimusaineisto kerättiin marraskuussa 2003 kyselylomakkeella, ja kyselyyn vastasi yhteensä 15 opiskelijaa, jotka opiskelivat pääaineenaan suomea tai vierasta kieltä. Tutkimusaineisto analysoitiin laadullisen teema-analyysin avulla, jossa opiskelijoiden vastauksia verrattiin toisiinsa pyrkien näin löytämään mahdollisia yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kieliasiantuntijuus on melko monimutkainen käsite, jonka voidaan katsoa sisältävän monenlaisia kompetensseja. Yllättävää kyllä, opiskelijat näkivät myös pedagogisen osaamisen yhtenä kieliasiantuntijuuden osatekijänä. Itse kieliasiantuntijuus käsitettiin yleensä ottaen monipuolisena kielen hallitsemisena. Opiskelijoiden mukaan kieliasiantuntijuutta on esimerkiksi opettajilla, kirjoittajilla, kääntäjillä, tulkeilla sekä muilla kielialan ammattilaisilla. Lisäksi asiantuntijuutta löytyy kielten opiskelijoilta. Tutkimustulosten mukaan kieliasiantuntijuuden voi saavuttaa tutustumalla kohdekielen kulttuuriin tai oleskelemalla kohdekielisessä maassa. Toisaalta kieliasiantuntijuuden saavuttaminen näyttäisi vaativan erityistä kiinnostusta ja asialle omistautumista.