dc.contributor.author | Kuutti, Niina | |
dc.date.accessioned | 2009-05-26T07:07:02Z | |
dc.date.available | 2009-05-26T07:07:02Z | |
dc.date.issued | 2009 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/20115 | |
dc.description.abstract | Kirjaimet ainoastaan kuvaavat kieltä. Äänteet ovat se, mitä todella kuulemme. Virheelliset ääntämistottumukset jättävät aivoihin harhaanjohtavia muistijälkiä ja edistävät näin väärinymmärrysten syntymistä. Tämä puolestaan voi johtaa siihen, että henkilö pidättäytyy puhumasta vierasta kieltä, minkä seurauksena on edistymisen hidastuminen.
Oheisen tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, voisiko foneettisen tarkekirjoituksen käytöllä opetusmenetelmänä olla myönteisiä vaikutuksia oppimistuloksiin. Tutkielmassa tarkastellaan oikeiden ääntämistottumusten roolia kieltenopiskelussa. Siinä luodaan myös katsaus aikaisempiin kokemuksin foneettisen tarkekirjoituksen pedagogisesta käytöstä. Lopuksi esitellään pienimuotoinen, foneettisten merkkien pedagogista arvoa tutkiva empiirinen tutkimus..
Tutkimuksessa vertailtiin jyväskyläläisen koulun kahta neljännen luokan rinnakkaisryhmää, joista toiselle pidettiin 45 minuutin mittainen, foneettisten merkkien tulkintaa ja käyttöä koskeva oppitunti. Kokelaita myös kehotettiin seuraavien viikkojen ajan käyttämään hyödyksi oppimaansa tietoa uusien sanojen opiskelussa tulevaa tutkimusryhmän järjestämää sanakoetta varten. Verrokkiryhmälle vastaavaa opetusta ja ohjeistusta ei annettu. Kahden viikon kuluttua molemmat ryhmät osallistuivat suulliseen sanakokeeseen, jossa heidän oli määrä tunnistaa ääninauhalta koetta varten räätälöidystä keskustelusta sanoja, jotka kuuluivat oppilaille etukäteen ilmoitetun sanakokeen sanastoon. Verrokkiryhmälle ei ollut annettu ennakkotietoa kokeen suullisesta luonteesta kuten opetusta saaneelle ryhmälle. Hypoteesina oli, että opetusta saanut ryhmä suoriutuisi kokeesta opetuksen ansiosta keskimäärin paremmin tuloksin kuin verrokkiryhmä
Saadut tulosluvut eivät t-testin mukaan ole tilastollisesti merkittäviä. Tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että suomalaisilla lapsilla on usein vaikeuksia havaita ja tuottaa soinnillinen s-äänne, /z/, kuten aikaisempi tutkimus on jo aiemmin osoittanut. Tilastollisesti merkittäviä tuloslukuja voitaisiin kenties odottaa, mikäli vastaavanlainen tutkimus järjestettäisiin suuremmalle koeryhmälle ja mikäli opetusohjelma olisi pitkäkestoisempi. | en |
dc.language.iso | eng | |
dc.rights | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.rights | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.subject.other | spoken word recognition | en |
dc.subject.other | phonemic awareness | en |
dc.subject.other | teaching method | en |
dc.subject.other | Phonemic transcriptions | en |
dc.title | The use of phonemic transcriptions as a teaching method and its effects on language learning outcomes | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-200905261629 | |
dc.type.dcmitype | Text | en |
dc.type.ontasot | Kandidaatintutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Bachelor's thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities and Social Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Kieli- ja viestintätieteiden laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Language and Communication Studies | en |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | English | en |
dc.contributor.oppiaine | Englannin kieli | fi |
dc.rights.accesslevel | openAccess | en |