Show simple item record

dc.contributor.authorKuutti, Niina
dc.date.accessioned2009-05-26T07:07:02Z
dc.date.available2009-05-26T07:07:02Z
dc.date.issued2009
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/20115
dc.description.abstract Kirjaimet ainoastaan kuvaavat kieltä. Äänteet ovat se, mitä todella kuulemme. Virheelliset ääntämistottumukset jättävät aivoihin harhaanjohtavia muistijälkiä ja edistävät näin väärinymmärrysten syntymistä. Tämä puolestaan voi johtaa siihen, että henkilö pidättäytyy puhumasta vierasta kieltä, minkä seurauksena on edistymisen hidastuminen. Oheisen tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, voisiko foneettisen tarkekirjoituksen käytöllä opetusmenetelmänä olla myönteisiä vaikutuksia oppimistuloksiin. Tutkielmassa tarkastellaan oikeiden ääntämistottumusten roolia kieltenopiskelussa. Siinä luodaan myös katsaus aikaisempiin kokemuksin foneettisen tarkekirjoituksen pedagogisesta käytöstä. Lopuksi esitellään pienimuotoinen, foneettisten merkkien pedagogista arvoa tutkiva empiirinen tutkimus.. Tutkimuksessa vertailtiin jyväskyläläisen koulun kahta neljännen luokan rinnakkaisryhmää, joista toiselle pidettiin 45 minuutin mittainen, foneettisten merkkien tulkintaa ja käyttöä koskeva oppitunti. Kokelaita myös kehotettiin seuraavien viikkojen ajan käyttämään hyödyksi oppimaansa tietoa uusien sanojen opiskelussa tulevaa tutkimusryhmän järjestämää sanakoetta varten. Verrokkiryhmälle vastaavaa opetusta ja ohjeistusta ei annettu. Kahden viikon kuluttua molemmat ryhmät osallistuivat suulliseen sanakokeeseen, jossa heidän oli määrä tunnistaa ääninauhalta koetta varten räätälöidystä keskustelusta sanoja, jotka kuuluivat oppilaille etukäteen ilmoitetun sanakokeen sanastoon. Verrokkiryhmälle ei ollut annettu ennakkotietoa kokeen suullisesta luonteesta kuten opetusta saaneelle ryhmälle. Hypoteesina oli, että opetusta saanut ryhmä suoriutuisi kokeesta opetuksen ansiosta keskimäärin paremmin tuloksin kuin verrokkiryhmä Saadut tulosluvut eivät t-testin mukaan ole tilastollisesti merkittäviä. Tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että suomalaisilla lapsilla on usein vaikeuksia havaita ja tuottaa soinnillinen s-äänne, /z/, kuten aikaisempi tutkimus on jo aiemmin osoittanut. Tilastollisesti merkittäviä tuloslukuja voitaisiin kenties odottaa, mikäli vastaavanlainen tutkimus järjestettäisiin suuremmalle koeryhmälle ja mikäli opetusohjelma olisi pitkäkestoisempi.    en
dc.language.isoeng
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherspoken word recognitionen
dc.subject.otherphonemic awarenessen
dc.subject.otherteaching methoden
dc.subject.otherPhonemic transcriptionsen
dc.titleThe use of phonemic transcriptions as a teaching method and its effects on language learning outcomes
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-200905261629
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotKandidaatintutkielmafi
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineEnglishen
dc.contributor.oppiaineEnglannin kielifi
dc.rights.accesslevelopenAccessen


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record