Parents' willingness and thoughts of English immersion

Abstract

Tämän kvantitatiivisen proseminaarityön tarkoituksena oli tutkia vanhempien tietämystä kielikylpyopetuksesta sekä heidän halukkuuttaan tarjota sitä englanninkielisenä lapsilleen. Tarkoitus oli selvittää, tietävätkö vanhemmat kielikylvystä entuudestaan ja olisivatko he kiinnostuneita laittamaan lapsensa kielikylpyopetukseen. Tutkielmassa tarkasteltiin myös vanhempien käsityksiä siitä, miten kielikylpy vaikuttaa esim. kielelliseen kehitykseen tai muiden aineiden oppimiseen. Tutkielma tarjosi vanhemmille kahta kielikylpymallia, osittaisen ja totaalisen, joista vanhemmat saivat valita mieluisemman. Tutkimukseen vastasi noin 60 ensimmäisen ja toisen luokan vanhempaa kahdesta Jyväskylän alakoulusta. Vastaaminen tapahtui suomen kielellä kysymyslomakkeella, jossa oli sekä monivalinta- että avoimia kysymyksiä.

Tutkielman viitekehyksenä käytettiin aiempia tutkimuksia kielikylvyn tehokkuudesta ja tuloksista sekä sen vaikutuksista äidinkieleen ja muuhun oppimiseen. Tutkielma hyödynsi myös useita kielikylvyn määritelmiä sekä kielikylpyoppaita. Kielikylpy on usein päiväkodeissa tai alakouluilla alkavaa vieraan kielen opetusta, joka kytketään leikkiin ja käytännön tilanteisiin. Kielikylvyn periaatteena on, että kieli opitaan omaksuen, havainnoiden, toistaen ja toimien. Oppimisympäristön luonteeseen kuuluu toiminnallisuus, lapsikeskeisyys, innostavuus ja kannustavuus. Kieli toimii osana jokapäiväistä elämää ja muodostuu näin luonnolliseksi osaksi lasten verbaalista maailmaa.

Tutkimuksen aineistoa tutkittiin kvantitatiivisin menetelmin, mutta avointen kysymysten kohdalla myös laadullista analysointia käytettiin. Tilastollisesti merkittävä tulos oli vanhempien halukkuus osallistua kielikylpyyn. Tulokset osoittivat, että lähes kaikki vanhemmat myös tiesivät kielikylvystä ennestään. Suurin osa vanhemmista olisi ollut kiinnostunut tarjoamaan lapselleen kielikylpyopetusta, ja lisäksi osittainen kielikylpymalli oli selvästi suositumpi. Vanhemmat kokivat kielten opetuksen tärkeäksi nykypäivänä ja hyvän kielitaidon sijoitukseksi sekä laajempien mahdollisuuksien antajaksi tulevaisuudessa. Tutkimuksen suhteellisen pienen aineiston takia laajempaa tutkimusta kyseisestä aiheesta silti tarvitaan. Koska vastaaminen oli vapaaehtoista, epäselväksi jäi onko kielikylvylle tulevaisuudessa yleisesti tilausta vai oliko vain enemmistö kyselyyn vastanneista kielikylvystä innostuneita.