Suvussa esiintyvän lukemisvaikeusriskin yhteys motoriseen ja kielelliseen kehitykseen : tallaako lapsi kielensä päälle?

Abstract

Helena Viholaisen pitkittäistutkimus osoitti, ettei suomalainen kansanuskomus kielen päälle tallaamisesta pidä paikkaansa. Päinvastoin varhainen liikuntataitojen oppiminen edistää myös kielellisten taitojen oppimista. Tällainen kehityksen eri osa-alueiden kokonaisvaltaisuus toteutuu etenkin niillä lapsilla, joiden suvussa on ilmennyt lukemaan oppimisen vaikeuksia. Pulmat näyttävät lisäksi heijastuvan lukemisen ensivaiheisiin. Viholainen havaitsi myös, että varhain opitut liikkumisen taidot ennustavat melko hyvin myöhempiä liikuntataitoja.Liikuntataitojen oppimisen ongelmat ja kielellisten taitojen oppimisen ongelmat ilmenevät usein samoilla lapsilla. Samoin liikunnan ongelmat yhdistyvät usein lukemisvaikeuksien kanssa. Esimerkiksi lapsilla, joilla istuma-asennon ja itsenäisen kävelyn oppiminen on viivästynyt, on havaittu myöhemmin kielen kehityksen vaikeuksia.Liikkumistaidot kehittävät lapsen ajattelutaitoja ja sen myötä kielen kehitystä. Liikkuessaan ja toimiessaan erilaisissa tilanteissa lapsi joutuu ratkaisemaan monenlaisia ongelmia. Hänen on opittava ymmärtämään, mitä ympäristöstä tuleva tieto tarkoittaa ja miten sitä voi käyttää, jotta saavuttaisi esimerkiksi lelun, johon käsi ei ojennettunakaan ylety. Tutkimus on osa Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella toteutettua laajaa kansainvälistä tutkimusprojektia Jyväskylä Longitudinal Study of Dyslexia (JLD). Projektissa on selvitetty, että myöhäinen puhumaan oppiminen on kielen kehitystä hidastava tekijä niillä lapsilla, joilla on myös suvuittain esiintyvä riski lukemaan oppimisen vaikeuteen.

The aim of the present study was to expand our knowledge on the importance of motor skills to language development. The three main questions were the relationship between early motor development and later motor skills, between early motor and language development, and, between early motor development and reading speed in children at risk for dyslexia. The study was a part of an international project, the Jyväskylä Longitudinal Study of Dyslexia. The samples in this study consisted of 64, 88, 75 children with familial risk for dyslexia, respectively, and 66, 88, 79 children in a matched control group, respectively. The main results of the study indicate that early body control predict moderately well motor skills at 3.5 years of age. Surprisingly, however, the early hand control skills and later fine motor skills were not developmentally related. Nevertheless, it was found that children with early developing hand control were poorer in their gross motor skills at 3.5 years. The results related to the language development indicate that the early motor milestones and later language skills were associated to the familial risk for dyslexia. Five distinct subgroups of motor development were found, three in the control group and two in the at-risk group. The children in the at-risk group who were slow in their overall motor development had fewer words and shorter sentences at 1.5–2.0 years of age. Also development at the ages of 3.5–5.5 years of age showed that their vocabulary was smaller and morphology was poorer than among the children in all the other subgroups. The same trend was found in reading speed at the end of the first grade. In conclusion, the results suggest that in children with familial risk for dyslexia, information on early motor development is valuable in screening those children at risk for slower language development already before the appearance of words, as problems in early motor development in this population are an early sign of possible reading difficulties. Benefits of early motor intervention to language development in children with familial risk for language-based difficulties are discussed.