Early prediction of reading : phonological awareness and related language and cognitive skills in children with a familial risk for dyslexia

Abstract

PsL Anne Puolakanaho selvitti väitöstutkimuksessaan, miten leikki-ikäisten 3 - 5-vuotiaiden lasten kielelliset ja kognitiiviset taidot ovat yhteydessä lukemisen virheettömyyteen ja sujuvuuteen kouluiässä. Puolakanaho tutki myös, missä määrin dysleksiaa eli sitkeää lukemisvaikeutta voidaan ennakoida lapsikohtaisesti, yksilöllisten riskitekijöiden perusteella jo huomattavasti ennen esikouluikää. Aiemmin lukutaitoa ennustavaa tutkimusta on tehty vanhemmilla lapsilla ja lähinnä kirjoitusjärjestelmältään epäsäännöllisessä englannin kielessä. - Myös kirjoitusjärjestelmältään säännönmukaisessa suomen kielessä leikki-ikäisten fonologis-kielelliset taidot kuten kyky tunnistaa puheesta tavuja ja äänteitä eli fonologinen tietoisuus, lyhytkestoinen kielellinen muisti, merkityksettömien sanojen toistamisen taito, sanavarasto ja nimeämissujuvuus, ovat vahvasti yhteydessä kykyyn lukea virheettömästi sanoja ja tekstiä toisen luokan lopulla. Sujuvaa lukutaitoa varhaiset fonologis-kielelliset taidot ennustivat sen sijaan vain heikosti. Toisen luokan lopun lukemisen sujuvuuteen oli yhteydessä erityisesti varhainen kirjaintuntemus, Puolakanaho kertoo. Lapsen yksilöllistä lukemistaitoa ja dysleksiaa voidaan ennustaa jo 3,5 vuoden iästä lähtien, kun yhdistetään tietoa eri mittareista. Näitä ovat kirjaintuntemus, nimeämissujuvuus sekä tieto suvussa mahdollisesti ilmenevästä dysleksiasta. Näiden tehtävien avulla voidaan rakentaa lukemisen vaikeutta kartoittava seula. Varhaisten taitojen kehitys hitaampaa dysleksiasukujen lapsilla Puolakanaho havaitsi myös, että varhaiset fonologis-kielelliset taidot sekä kirjaintuntemus kehittyvät kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Niissä esiintyvät yksilölliset erot ovat erittäin pysyviä leikki-iässä. Lapsilla, joiden suvussa esiintyi lukemisvaikeutta, varhaisten taitojen kehitys oli hitaampaa. Näillä lapsilla sitkeä lukemisenvaikeus oli miltei neljä kertaa yleisempää kuin lapsilla, joiden lähisuvussa ei pulmia ollut. Suomalaisilla lapsilla sitkeä lukemisen vaikeus ilmeni toisen luokan lopulla useammin hitaana, sujumattomana lukemisena kuin lukemisvirheinä. Tutkimus perustuu lähes 200 lapsen taitojen seurantaan Jyväskylän yliopistossa toteutetussa Lapsen kielen kehitys ja suvuittain esiintyvä lukivaikeuksien riski -tutkimushankkeessa. Kymmenen vuotta kestäneeseen seurantaan osallistuneista lapsista puolella esiintyi lähisuvussa lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia. Tulokset perustuvat huomattavan laajaan lukemisen varhaisia valmiuksia kartoittavaan tehtävävalikoimaan.

This thesis explored the developmental connections from early phonological awareness and related language and cognitive skills to 2nd grade reading accuracy, fluency and specific reading disability, in the context of Finnish: a language with high orthographic regularity. The four studies presented addressed the following three main themes: emerging phonological awareness and its relationship to reading-related language and cognitive skills, links from these childhood skills to 2nd grade outcomes, and early prediction of an individual child’s risk for dyslexia. The results are based on behavioural-level tasks and longitudinal assessment of nearly 200 children belonging to the Jyväskylä Longitudinal Study of Dyslexia. The findings indicated that emerging phonological awareness skills can already be measured at the age of 3.5 years using age-appropriate and language-modified tasks. In addition, phonological skills are predicted by prior verbal comprehension, language production and cognitive skills. Phonological awareness and related language and cognitive skills (e.g., pseudoword repetition, expressive vocabulary, verbal short term memory and rapid serial naming of objects) at the age of 3.5, 4.5 and 5.5 years were found to form a broader constellation of strongly interrelated and developmentally stable skills than has been previously suggested. In accordance with the phonological core hypothesis it was also shown that in the orthographically regular Finnish language, reading accuracy was relatively strongly predicted by early phonological and language abilities but considerably weaker links were found to reading fluency. A rough index for an individual child’s risk for reading disability could be constructed using three key risk measures. An attempt is made to construct a conceptual framework of the paths leading to reading acquisition. A challenge for future studies lies in the investigation of the unique paths leading to fluent reading and in developing methods and programs for training fast and efficient decoding.