OKI - oppilaiden kouluun kiinnittyminen yläkoulussa

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Nolvi, Saara
dc.date.accessioned 2011-03-02T08:33:47Z
dc.date.available 2011-03-02T08:33:47Z
dc.date.issued 2011
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201103021841 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/26621
dc.description.abstract Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Oppilaiden kouluun kiinnittyminen –mittarin (OKI) toimivuutta Suomessa verrattuna alkuperäiseen yhdysvaltalaismittariin (Student Engagement Instrument). Lisäksi tutkittiin oppilaiden kouluun kiinnittymistä sinänsä sekä eroja eri ryhmien kiinnittymisen välillä. Otos kerättiin Keski-Suomen alueella ja se koostui 784:stä peruskoulun 7.-9. luokkien oppilaasta. Oppilaat vastasivat omia koulukokemuksiaan ja erityisesti kognitiivista sekä emotionaalista kouluun kiinnittymistä kartoittavaan kyselyyn verkossa. Mittarin faktorirakenne todettiin samankaltaiseksi kuin alkuperäisellä mittarilla, joskin joitakin väittämiä jouduttiin poistamaan lopullisesta mallista. Lopullinen suomalainen versio koostuu 30 väittämästä ja kuudesta alaulottuvuudesta: Opettaja-oppilassuhde, Koulun merkitys ja koulutyön hallinta, Vertaisten tuki, Tulevaisuuden päämäärät, Kodin tuki sekä Ulkoinen motivaatio. Mittarin alaulottuvuuksien väliset yhteydet olivat kohtuullisen vahvoja ja odotusten mukaisia. Kiinnittymisen havaittiin olevan yhteydessä koulumenestykseen äidinkielessä, matematiikassa ja ensimmäisessä vieraassa kielessä. Mittari vaikuttaa lupaavalta välineeltä oppilaiden kouluun kiinnittymisen mittaamiseen myös Suomessa, joskin faktorirakenteen tarkastelu vaatinee vielä toistoja luotettavuuden vahvistamiseksi. Suomalaisten kouluun kiinnittyminen oli melko vahvaa ja linjassa alkuperäisellä mittarilla tutkittujen tulosten kanssa. Luokka-asteiden väliset erot näyttävät tutkimuksen perusteella kasvavan suurimmiksi seitsemännen luokan aikana ja vahvistuvan yhdeksänteen luokkaan mennessä: kouluun kiinnittymisen voidaan siis olettaa heikkenevän yläluokkien aikana. Tästä poikkeuksena on jatko-opintojen merkityksen kokemus, joka pysyy samana tai hieman kasvaa peruskoulun loppua kohden. Tyttöjen ja poikien välillä havaittiin eroja vertaisten tuen kokemuksessa, jatko-opintojen arvostuksessa ja ulkoisessa motivaatiossa. Sukupuolten väliset erot näyttävät kuitenkin olevan vähäisiä opettaja-oppilassuhteen ja koulun merkityksen kokemisessa. Erityisopetukseen osallistuvien ja muiden oppilaiden välillä sen sijaan näyttää olevan selkeä ero kiinnittymisen kokemuksessa lukuun ottamatta opettajaoppilassuhdetta. Löydös vaatii tulevaisuudessa erityisoppilaiden kiinnittymisen ja kiinnittymiseen vaikuttamisen syvällisempää tutkimusta. Positiivisena ja tärkeänä havaintona voidaan pitää suomalaisten opettajien hyvää suhdetta kaikenlaisiin oppilaisiin.
dc.format.extent 75
dc.language.iso fin
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.subject.other kouluun kiinnittyminen
dc.title OKI - oppilaiden kouluun kiinnittyminen yläkoulussa
dc.title.alternative Oppilaiden kouluun kiinnittyminen yläkoulussa
dc.type Book en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:jyu-201103021841
dc.subject.ysa osallistuminen
dc.subject.ysa erityisopetus
dc.subject.ysa koulu
dc.subject.ysa koulukulttuuri
dc.subject.ysa oppilaat
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.contributor.tiedekunta Kasvatustieteiden tiedekunta fi
dc.contributor.tiedekunta Faculty of Education en
dc.contributor.laitos Kasvatustieteiden laitos fi
dc.contributor.laitos Department of Education en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi
dc.contributor.oppiaine erityispedagogiikka fi

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record