Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen päätöksenteon tarkastelua deliberatiivisen demokratian näkökulmasta

Abstract

Finland’s foreign and security politics (FSP) has traditionally been led by the elite without significant public discussion. However, Russia´s invasion of Ukraine in 2022 and Finland´s way to full NATO membership have changed these starting points of minor public debate. Decision-making processes in FSP, the search for consensus, still characterizes politics. Opinion polls have revealed that most Finns have been year after year in support of Finland’s current foreign and security policy. The concept of deliberative democracy emphasizes open, equal, and rational discussion on public decisions. This article reviews the possibilities of applying deliberative democracy to Finland´s foreign and security politics. The access to information on FSP that is available to the public has improved despite the flaws of the current decision-making culture. Deliberative democracy offers opportunities for critical analysis, but it also provides ideas to have citizens participate more actively on foreign, security, and defence politics.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on perinteisesti johdettu eliittilähtöisesti ilman merkittävää julkista keskustelua. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan vuonna 2022 ja Suomen liittyminen sotilasliitto Natoon ovat kuitenkin muuttaneet näitä keskustelemattomuuden lähtökohtia. Päätöksentekoprosesseja ulko- ja turvallisuuspolitiikassa luonnehtii kaikesta huolimatta edelleen konsensushakuisuus. Mielipidekyselyissä suurin osa suomalaisista antaa vuosi toisensa jälkeen tukensa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan nykyisille ratkaisuille. Deliberatiivinen demokratia korostaa avointa, tasaarvoista ja järkiperäistä julkista harkintaa päätöksenteon kohteena olevista asioista. Tässä katsausartikkelissa tarkastelen deliberatiivisen demokratian soveltamismahdollisuuksia Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, jossa julkisen tiedon saatavuus on nykyisen päätöksentekokulttuurin epäkohdista huolimatta parantunut. Deliberatiivinen demokratia tarjoaa mahdollisuuksia kriittiseen analyysiin mutta samalla myös ideoita kansalaisten aktiivisempaan osallistumiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskusteluissa sekä päätöksentekoprosesseissa.