Suomen Nato-jäsenyyden legitimointi menneisyyttä koskevien käsitysten näkökulmasta

Abstract

The article examines the construction of legitimacy of Finland’s NATO membership process in parliamentary and civic debates from the perspective of history politics. The analysis is integrated into a broader discussion of the manifestations of militarisation in Finnish society and the relationship of militarisation to democratic processes. The article broadens Finnish militarism research to the legitimisation of security and defence policy decision-making through history policy. It answers how perceptions of the past have been used to legitimize Finland’s NATO membership and to what extent this perception was shared between political decision-makers and the general public. The question is approached by examining two complementary datasets allowing the examination of historical perceptions at the level of political discourse and citizen perceptions. The findings reveal that in the Parliament, history politics was referred to as an explanation for the outcome of the decision-making processes through various continuities. Citizen perceptions also reflected perceptions of continuity as well as disruptions. Finland’s NATO membership was perceived as a continuation of Finland’s post-Cold War foreign and security policies, as well as a continuum of Russia’s foreign policy. Moreover, the NATO process was also seen as a disruption in the European security policy continuum.

Artikkelissa tarkastellaan Suomen Nato-jäsenyysprosessin legitimiteetin rakentamista parlamentaarisessa keskustelussa ja kansalaisten käsityksissä historiapolitiikan näkökulmasta. Tarkastelu yhdistyy osaksi laajempaa keskustelua militarisaation ilmenemismuodoista suomalaisessa yhteiskunnassa ja militarisaation suhteesta demokraattisiin prosesseihin. Artikkeli laajentaa suomalaista militarismitutkimusta turvallisuus- ja puolustuspoliittisen päätöksenteon legitimointiin historiapolitiikan kautta. Artikkelissa vastataan kysymykseen siitä, miten menneisyyskäsityksillä on legitimoitu Suomen Nato-jäsenyyttä ja miten jaettu käsitys poliittisilla päättäjillä ja kansalla on ollut. Kysymykseen vastataan tarkastelemalla kahta toisiaan täydentävää aineistoa, jotka mahdollistavat historiakäsityksen tarkastelun yhtäältä poliittisen puheen ja toisaalta kansalaisten käsitysten tasolla. Aineistojen perusteella Suomen Nato-jäsenyys käsitettiin jatkumona Suomen kylmän sodan jälkeiselle ulko- ja turvallisuuspoliittiselle linjalle sekä jatkumona Venäjän ulkopoliittisen toiminnan historialle. Toisaalta Nato-prosessi nähtiin katkoksena Euroopan turvallisuuspoliittisessa kehityksessä.