Sairaanhoitajien ja kirurgien välinen valtadynamiikka leikkaussalityöskentelyssä

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sairaanhoitajien ja kirurgien välisen vallan ilmenemistä leikkaussalityöskentelyssä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös keinoja, joilla sairaanhoitajat pyrkivät horjuttamaan ammattiryhmien välistä valtadynamiikkaa. Sosiaali- ja terveysalalle on juurtunut perinteiset valta-asetelmat ja hierarkiat, jotka näyttäytyvät työntekijöiden työarjessa ja vaikuttavat etenkin sairaanhoitajien työskentelyyn. Tutkimuksessa hyödynnettiin SURGSKILLS-hankkeen (Surgical workplace learning, professional identity and guidance) aineistoa, joka on kerätty keskisuuren suomalaisen sairaalan kirurgiselta osastolta vuosina 2007–2010 havainnoimalla ja haastattelemalla. Tutkimuksen lähestymistapa oli etnografia ja analyysimenetelmänä on käytetty temaattista analyysia. Tutkimuksen tuloksina voidaan todeta, että kirurgien valta näyttäytyi sairaanhoitajien työhön työn kuormittavuuden lisääntymisenä, yhteistyön haasteiden ilmenemisenä sekä kunnioituksen puutteena sairaanhoitajia ja heidän työtään kohtaan. Sairaanhoitajat pyrkivät horjuttamaan valta-asetelmaa käyttämällä hiljaista ja äänekästä vastarintaa. Vastarintaa toteutettiin, jotta edistettäisiin ammattiryhmien välistä tasa-arvoa ja tunnetta oman työn hallinnasta. Tutkimus osoitti tiukkojen ja näkyvien valtaerojen olevan yhteydessä sairaanhoitajien jaksamiseen ja työssä viihtymiseen. Valtasuhteet loivat työympäristöön jännitteitä, jotka haastoivat yhteistyötä ammattiryhmien välillä. Tasapainottamalla valtadynamiikkaa edistetään tehokkaampaa yhteistyötä, parannetaan potilasturvallisuutta ja sujuvoitetaan työskentelyä.