Lääkkeitä määräävien sairaanhoitajien ja lääkäreiden yhteistyö perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnassa

Abstract

TIIVISTELMÄ Sulkakoski, M. 2016. Lääkkeitä määräävien sairaanhoitajien ja lääkäreiden yhteistyö perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnassa. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, terveyskasvatuksen pro gradu–tutkielma, 84 s., 8 liitettä.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkkeitä määräävien sairaanhoitajien ja heidän kanssaan yhteistyössä työskentelevien lääkäreiden näkemyksiä ammattiryhmiensä välisestä yhteistyöstä suomalaisessa perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnassa. Tutkimuksessa selvitettiin miten lääkeitä määräävät sairaanhoitajat ja lääkärit tekevät yhteistyötä perusterveydenhuollon vastaanotoilla, mitkä tekijät tukevat yhteistyötä ja millaisia haasteita siihen liittyy. Lisäksi haluttiin kartoittaa, millaista yhteistyötä jatkossa toivotaan. Haastatteluihin osallistui 9 lääkkeitä määräävää sairaanhoitajaa ja 8 lääkäriä (n=17). Haastattelut toteutettiin lääkkeitä määräävän sairaanhoitajan ja lääkärin parihaastatteluina (n=8). Yhdessä haastattelussa oli mukana kaksi hoitajaa. Haastattelut toteutettiin viiden eri sairaanhoitopiirin alueella perusterveydenhuollon toimintayksiköissä keväällä 2015. Kaikilla tutkimukseen haastatelluilla oli kokemusta sairaanhoitajan lääkkeenmääräämiseen liittyvästä ammattiryhmien välisestä yhteistyöstä. Aineiston analyysi suoritettiin laadullisella sisällönanalyysillä.

Tutkimuksen perusteella lääkärin ja lääkeitä määräävän sairaanhoitajan yhteistyön tekemisen tavat vaihtelivat toimintayksiköissä. Vaihtelua esiintyi mm. lääkkeitä määräävien sairaanhoitajien työnkuvissa, konsultaatio- ja viestinvälityskäytännöissä sekä koulutus- ja hoitosuunnitelmatyöhön liittyvissä yhteistyökäytännöissä. Jokaisessa työyksikössä oli löydetty omat, työntekijöille parhaiten sopivat, tavat tehdä ammattityhmien välistä yhteistyötä. Toisille jo käytössä olleet arkipäiväiset toimintatavat saattoivat toisille olla vasta tulevaisuuden visioita. Sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisen nähtiin palvelevan parhaiten potilaiden lievien akuuttien infektioiden hoitoa. Hoitosuunnitelmien rooli yhteistyön välineenä vaihteli. Niitä oli laadittu ammattiryhmien välistä yhteistyötä monin eri tavoin hyödyntäen. Hoitosuunnitelmia oli tehty kuitenkin vasta hyvin vähän ja niihin suhtauduttiin kirjavasti. Yksilöllisiä hoitosuunnitelmia pidettiin potilaan hoidolle ja yhteistyön sujumiselle tärkeinä, mutta ajan puute nähtiin suurena ongelmana hoitosuunnitelmien laadinnassa. Kiire esti usein myös vapaan potilasasioista keskustelun ja heikensi mahdollisesti erilaisista ammatillista vahvuuksista saatavaa synergiaetua. Yhteistyötä tukevina tekijöinä esiin nousivat mm. toisten osaamisen tunteminen sekä keskenään läheiset työtilat. Työtovereiden hyvä keskinäinen tuntemus ja pitkä yhteinen työhistoria olivat luottamuksen ja sujuvan yhteistyön kulmakiviä. Tulevaisuudessa yhteistyötä halutaan tehdä joustavasti yhteisistä käytännöistä keskenään sopien. Yhteistyön taustalla valtakunnalliset hoitosuositukset ovat tärkeitä, sillä kirjattujen paikallisten hoitopolkujen päivittämiseen ja perehdyttämiseen ei arjessa juurikaan ollut aikaa. Ammattiryhmien välisen yhteistyön tehostamiseksi työtilojen läheiseen sijoitteluun ja vapaan keskustelun mahdollistamiseen tulee jatkossa kiinnittää vastaanottotoiminnassa huomiota. Potilastuntemuksen hyödyntäminen ja potilaiden oikeaan ohjautumiseen panostaminen on tärkeää. Tietojärjestelmäongelmiin tulee löytää nopea ratkaisu. Lääkkeitä määräävien sairaanhoitajien osaamista halutaan tämän tutkimuksen perusteella hyödyntää jatkossa myös lääkelistojen tarkistamistyössä. Ammattiryhmien välinen yhteistyö tukee potilaiden terveyden edistämistä, kun erilaisia ammatillisia vahvuuksia pystytään käyttämään optimaalisesti hyväksi. Onnistunut ammattiryhmien välinen yhteistyö edellyttää perusterveydenhuollon toiminnan järjestämistä niin, että aikaa todelliselle ammattiryhmien väliselle yhteistyölle on jatkossa käytettävissä. Järjestämisen pohjaksi tarvitaan lisää tutkimustietoa. Myös potilaiden näkemyksiä moniammatillisen yhteistyön vaikutuksista terveytensä hallinalle tulisi kartoittaa.

Avainsanat: ammattiryhmien välinen yhteistyö, sairaanhoitajan lääkkeenmäärääminen, perusterveydenhuolto, sairaanhoitajat, lääkärit

ABSTRACT Sulkakoski, M. 2016. Collaboration between nurse prescribers and GPs at the Finnish health center receptions. Department of Health Sciences, University of Jyväskylä, Heath Education. Master´s Thesis. 84 pages, 8 attachments.

The aim of the study was to investigate the views of nurse prescribers and GPs who work with them regarding inter-professional collaboration at the Finnish primary health care receptions. The study examined how nurse prescribers and GPs collaborate, what factors support collabora-tion and what kind of challenges it involves. Also, wishes for future collaboration were sur-veyed. Nine nurse prescribers and eight GPs took part in the interviews (n=17). The interviews were conducted as pair interviews with one prescribing nurse and one GP (n=8). At one inter-view, two nurses were involved. The interviews were conducted in health centers in five differ-ent health care districts in Finland in spring 2015. All participants had experience of inter-professional collaboration related to prescribing. Analysis of the data was carried out using quantitative content analysis.

Based on this study, forms of collaboration between GPs and nurse prescribers varied both be-tween and within health care units. Variations occurred, for instance, in the job descriptions of the nurse prescribers, ways of consultation, communication practices and collaboration practices relating to training and treatments plans. At each health center they had found, for its own em-ployees, the best suited ways to do inter-professional collaboration. What for some were every-day practices, might be visions of the future for the others. Nurse prescribing was seen as best serving the treatment of acute infections on emergency duty. Treatment plans were made through collaboration between professional groups in many different ways. However, only a few treatment plans were prepared and attitudes towards them varied. Written individual treat-ment plans were considered important for the treatment of the patient and for the successful inter-professional collaboration, but a lack of time was seen as a major problem in preparing them. Busyness often prevented free discussion of patient issues and possibly weakened the benefits of using different professional strengths. Among the factors identified as supporting collaboration were successful communication, physically close offices and mutual trust. Famili-arity with coworkers and a long history of working together are the basis of trust and smooth collaboration. In the future, they want collaboration to be done in flexible ways in agreement with each other. Current Care Guidelines are important because local care guidelines seem quite impossible. That is because, in everyday circumstances, there is no time to update and train them. Attention should be paid to the close proximity of offices and provision of opportunities for free conversation between coworkers in receptions. It is important to recognize the im-portance of understanding and using local and patient knowledge. A quick solution is needed for problems with information management system. Health centers should invest in appropriate di-version of patients. Nurse prescriber`s skills can, in the future, also be used in checking medi-cine lists.

Inter-professional collaboration supports primary care patients` health promotion when a variety of professional strengths are optimally utilized. Primary care activities should be organized so that there will be time for a genuine inter-professional collaboration in the future. Additional research is needed to clarify the best way to organize activities. Also, the viewpoints of patients on the impact of inter-professional collaboration of the management of their health should be studied.

Keywords: inter-professional collaboration, nurse prescribing, primary health care, nurses, GP