Keski-ikäisten sairaanhoitajien työkuormituksen yhteys vanhuuden toimintakykyyn

Abstract

Sairaanhoitajien työssä fyysistä ja psyykkistä kuormitusta aiheuttavat muun muassa huonot työolosuhteet, huono työn suunnittelu, ihmissuhdeongelmat ja vähäiset palkkiot. Seurauksena voi olla toimintakyvyn heikkeneminen tai sairastuminen. Lisää tietoa tarvitaan työkuormituksen pitkän ajan vaikutuksista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sairaanhoitajien keski-ikäisenä kokeman fyysisen ja psyykkisen työkuormituksen yhteyttä vanhuuden toimintakykyyn.

Tutkimuksessa käytettiin Työterveyslaitoksen suomalaisia kunta-alan työntekijöitä koskevaa pitkittäistutkimusaineistoa, josta tarkasteltavaksi valittiin ammattinimikkeiden perusteella osastonhoitajat, mielisairaanhoitajat, muut sairaanhoitajat, poliklinikalla ja leikkausosastolla työskennelleet sairaanhoitajat. Lähtötilanteessa, vuonna 1981, kyselyyn osallistui 672 sairaanhoitajaa (naisia 88,5 %, iältään 45–58 vuotta, keski-ikä 49,8 vuotta). Vuoden 2009 seurantatutkimukseen osallistui 406 sairaanhoitajaa (iältään 73–86 vuotta, keski-ikä 77 vuotta). Tutkimuksen tilastollisena analyysimenetelmänä käytettiin binaarista logistista regressioanalyysiä. Puuttuvien tietojen vuoksi lopullisessa analyysissä oli mukana 369–373 sairaanhoitajan tiedot. Keski-iän työn fyysistä ja psyykkistä kuormitusta mitattiin sairaanhoitajien itsearvioinnilla. Muuttujat luokiteltiin analyysiä varten kevyeksi/sopivaksi työksi ja raskaaksi työksi. Vanhuuden toimintakykyä mitattiin koetuilla päivittäisten perus- ja välinetoimintojen vaikeuksilla, luokiteltuna ei/vähän vaikeuksia ja vaikeuksia.

Työn fyysisen kuormituksen keski-iässä raskaaksi kokeneiden hoitajien todennäköisyys vanhuuden päivittäisten perustoimintojen vaikeuksiin oli 2,6-kertainen (p=0,004) verrattuna työn sopivaksi tai kevyeksi kokeneisiin hoitajiin, kun mallissa huomioitiin ikä, päivittäinen tupakointi ja liikunnan harrastaminen sekä ihosairaudet. Välineellisten arkitoimintojen vaikeuksien osalta todennäköisyys oli 1,6-kertainen (p=0,031), kun mallissa huomioitiin ikä, päivittäinen tupakointi ja liikunnan harrastaminen. Fyysisen työkuormituksen tilastollisesti merkitsevä yhteys välineellisten toimintavaikeuksien kanssa hävisi kun malliin otettiin mukaan edellä mainittujen muuttujien lisäksi perussairaudet. Keski-iässä koetun työn psyykkisen kuormituksen ja päivittäisten perustoimintojen tai välineellisten toimintojen välillä ei todettu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä.

Sairaanhoitajien fyysisen työkuormituksen havaittiin lisäävän toimintavaikeuksien riskiä työuran jälkeenkin, 28 vuotta myöhemmin. Tulevaisuudessa tarvitaan monipuolisia ja yksilöllisiä ratkaisuja työkuormituksen ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä.

Physical and psychological workload in nursing is caused by poor working conditions, poor work planning, problems with interpersonal relationships and lack of rewards. Physical and psychological workload may cause functional disabilities and illnesses. More information is needed about the long-term effects caused by different levels of workloads in the nursing profession. The purpose of this master’s thesis was to examine physical and psychological workloads and the connection to functional ability in old age.

The study utilizes the Finnish Longitudinal Study on Municipal Employees, which was initiated by the Finnish Institute of Occupational Health. The following groups of professional nurses were selected for the study: head nurses, mental health nurses, ward nurses and outpatient department nurses or operating theatre nurses. In 1981, the baseline cohort consisted of 672 nurses (88,5 % of which were female with a mean age 49,8 years). In 2009 the follow-up cohort consisted of 406 nurses (aged between 73-86 years of age. Their mean age was 77 years). Binary logistic regression analysis was used for statistical analysis. Due to missing data at the follow-up, 369-373 nurses were included in the final analysis. The physical and psychological workload was measured by a self-reported questionnaire. The items were categorized as a light/suitable workload or a heavy workload. Disability in old age was measured by the self-reported basic and instrumental activities of daily living and items were categorized as no/little difficulties or difficulties.

Nurses who experienced a heavy physical workload were 2,6 times (p=0,004) more likely to have disabilities which affected their basic activities of daily living in old age compared to the nurses who experienced a light or suitable physical workload when the model was adjusted for age, daily smoking habits, exercise and skin disease. Furthermore nurses who experienced a heavy physical workload, were 1,6 times (p=0,031) more likely to have disabilities with instrumental activities of daily living. The association remained statistically significant when adjusted for age, daily smoking habits and exercise. However the association between heavy physical workload and instrumental activities of daily living did not reach statistical significance after adjustment for the variables listed above and for basic diseases. Psychological workload was not associated with statistically significantly to basic or instrumental activities of daily living in old age.

Middle aged nurses physical workload was found to increase the likelihood of disabilities in old age even 28 years later. In the future there is a need for diverse and individual solutions for minimizing the workload and its effects.