”Suomessa tarvitsee olla ’ylikoulutettu’ saadakseen töitä” : koulutuksen merkitykset aikuisten maahanmuuttaneiden kielitestiin kirjoittamissa teksteissä

Abstract

The article examines adult immigrants ́ (n= 362) attitudes on the topic of education in their writings that were produced as part of the National Certificates of Language Proficiency. The texts were analysed using thematic content analysis and quantification of themes. The observed thematic categories and attitudinal patterns were in addition statistically examined in relation to the writers’ backgrounds (education, employment, age, gender, length of residency in Finland and writing proficiency). The results indicated strong support for and confidence in education. Education was seen primarily in terms of the educational benefits that it brings, especially for employment. Men and writers with the writing proficiency level B1 or above were more likely to write about negative, reserved or ambivalent attitudes towards education. There was little discussion of alternatives to education as a way of coping in Finland. The results suggest that in Finland, there is a need to discuss further the realisticity of educational requirements in working life and the ways to take adult immigrants’ former knowledge and skills better into account.

Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten aikuiset maahanmuuttaneet kokevat koulutuksen merkityksen Suomessa. Aineistona oli Yleisten kielitutkintojen kielitaitotestissä kirjoitetut, koulutusteemaa käsittelevät mielipidetekstit (n=362). Koulutukseen liitettyjä sisältöjä sekä suhtautumista koulutukseen tarkasteltiin analysoimalla tekstit aineistolähtöisen temaattisen sisällönanalyysin ja määrällisen sisällönerittelyn keinoin. Lisäksi analyysissa huomioitiin teemakategorioiden ja suhtautumisen tapojen yhteys kirjoittajan taustamuuttujiin (koulutustaso, työllisyystilanne, ikä, sukupuoli, Suomessa asumisen kesto ja kirjoitustaidon taso). Tulokset osoittivat, että kaikissa tarkastelluissa kirjoittajaryhmissä esiintyi koulutusmyönteisyyttä. Koulutusta käsiteltiin teksteissä ensisijaisesti sen tuottaman koulutushyvän näkökulmasta ja Suomessa pärjäämisen, erityisesti työllistymisen ehtona. Miesten sekä vähintään tyydyttävällä tasolla (taitotaso 3) kirjoittavien aineistossa ilmeni muita enemmän kielteistä, varautunutta tai moninäkökulmaista suhtautumista koulutukseen. Koulutukselle vaihtoehtoisia tapoja Suomessa pärjäämiselle käsiteltiin vähän. Moni kuitenkin toi esille, ettei koulutus yksin takaa pärjäämistä. Tulosten perusteella Suomessa tulisi jatkaa keskustelua työelämän koulutusvaatimusten realistisuudesta ja muualla hankitun osaamisen paremmasta huomioimisesta.