Kemian vetovoimatekijät ja opiskelijoiden mielikuvat opiskelusta ensimmäisen opintovuoden aikana

Abstract

Tässä Pro gradu -tutkielmassa tutkittiin Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen vetovoimatekijöitä ja vetovoimatekijöiden muutosta puolen vuoden opintojen jälkeen. Tämän lisäksi selvitettiin opiskelijoiden oletuksia opinnoista yliopistolla opintojen alussa verrattuna aiempiin opintoihin ja kuinka kemian opiskelu on vastannut opiskelijoiden oletuksia puolen vuoden opintojen jälkeen. Tulokset kerättiin kahdella erillisellä kyselyllä. Ensimmäinen kysely (alkukeitos) oli forms-kysely ja toinen paperinen kyselylomake puolen vuoden opintojen jälkeen. Kyselyn avulla haettiin vastauksia kemian vetovoimatekijöistä ja opiskelijoiden oletuksista opiskelusta yliopistossa verrattuna opiskelijoiden aiempiin opintoihin. Toinen kysely tehtiin puolen vuoden opiskelujen jälkeen ja siinä selvitettiin, ovatko kemian vetovoimatekijät muuttuneet ja ovatko kemian opinnot vastanneet opiskelijoiden odotuksia. Tämän lisäksi tehtiin monivalintoihin perustuva kysely Likert-asteikolla opiskelijoiden pohjakoulutuksesta, tuen tarpeesta, sitoutumisesta ja mahdollisista turhautumisen tunteista ensimmäisen puolen vuoden opintojen aikana.

Kirjallisessa osassa selvitettiin ammatillisen identiteetin rakentumista, työllisyystilannetta Suomessa kemian alalla ja opiskelijoiden opiskelumotivaatiota ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Näiden lisäksi käsiteltiin relevanssiteoriaa, Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen alkuorientaatiota, kemiallisen tiedon eri tasoja, sekä luonnontieteiden kiinnostavuutta Suomessa ja maailmalla.

Tutkimuksen tulokset osoittivat kolme vetovoimatekijää, miksi opiskelijat ovat hakeneet opiskelemaan kemiaa: ammatti–identiteetti, motivaatio, sekä muut syyt. Vetovoimatekijöiden perusteella muodostettiin tyypillisen kemian opiskelijan profiili. Opiskelijoiden mielipide opiskelusta oli joko pysynyt samana tai muuttunut positiivisemmaksi puolen vuoden opiskelun jälkeen lähes kaikilla opiskelijoilla ja opinnot vastasivat alun odotuksia. Tuloksissa yhteisöllisyys ja laboratorio–opinnot olivat suurimmat syyt vetovoimatekijöiden muutoksessa positiiviseen suuntaan. Toisaalta osa opiskelijoista joko hakee muualle tai ei vielä tiedä mitä haluavat elämässä. Näiden opiskelijoiden motivaatio ja opintojen odotuksiin vastaaminen oli joko muuttunut negatiivisemmaksi tai pysynyt samana ensimmäisen viikon kyselyyn nähden. Kyselytutkimuksen perusteella saadut vastaukset osoittavat alkuorientaation olevan onnistunutta kemian laitoksella.