Digipelaamiseen käytetty aika ja ongelmallinen digipelaaminen : eroavatko neuropsykiatrisia piirteitä omaavat lapset neurotyypillisistä lapsista?

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää eroja neuropsykiatrisia oireita omaavien (ADHD, autismikirjo, oppimisvaikeudet) ja neurotyypillisten lasten (7-13 -vuotiaiden) digipelaamistottumuksissa. Eroja tarkasteltiin peliaikojen käytössä ja niiden kestossa, eli kuinka usein lapset pelasivat ja kuinka kauan kerralla arkena ja viikonloppuisin. Eroja tutkittiin myös mahdollisessa ongelmallisessa pelaamisessa, jota mitattiin GAS -7 ongelmallisen pelaamisen mittarilla. Tutkimus toteutettiin määrällisin menetelmin. Tutkimuksen aineisto koostui Niilo Mäki Instituutin Pelaa fiksusti -hankkeen ryhmiin hakeneista perheistä sekä kyselytutkimuksesta, joka toteutettiin NMI:n verkkosivuilla. Vanhemmat (n=97) täyttivät lastensa pelaamiseen liittyen Vanhempien pelikyselyn (n=97) sekä GAS-7 ongelmallisen pelaamisen kyselymittarin (n=81). Analyysit lasten pelaamistottumuksista toteutettiin yksisuuntaisella varianssianalyysillä (ANOVA), kullekin diagnoosi/oireryhmälle erikseen. Neuropsykiatristen oireiden yhteyttä ongelmalliseen pelaamiseen tarkasteltiin logistisella regressioanalyysillä. Neuropsykiatriset oireet olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä siihen, kuinka usein lasten vanhemmat raportoivat pelaamista tapahtuvan sekä myös runsaampaan päivittäiseen pelaamisaikaan sekä arkena että viikonloppuna. Samat tulokset todettiin myös autismikirjon oireita raportoineilla verrattuna oireettomiin. ADHD -oireita raportoineilla yhteys oli myös tilastollisesti merkitsevä, mutta viikonlopun peliaikojen kohdalla tulos ei säilynyt lapsen iän ja sukupuolen kontrolloinnin jälkeen. Lisäksi neuropsykiatrisia oireita omaavilla raportoitiin myös korkeampia pistemääriä ongelmallisessa pelaamisessa, GAS-7 mittarilla mitattuna. Oireet selittivät 39.4% ongelmapelaamisen vaihtelusta ja riski ongelmapelaamiseen oli tulosten mukaan lähes 17 -kertainen verrattuna neurotyypillisiin lapsiin. Kun eri oireita analysoitiin erikseen yhteys huomattiin myös lapsilla, joilla oli autismikirjon oireita. Lapsilla, joilla oli ADHD -oireita yhteys löytyi, mutta tulos ei säilynyt tilastollisesti merkitsevänä iän ja sukupuolen kontrolloinnin jälkeen. Neuropsykiatriset oireet lapsella saattavat olla yhteydessä digipelaamiseen liittyviin pelaamistottumuksiin, siihen kuinka usein pelataan ja kauanko pelataan kerralla. Oireet saattavat myös asettaa lapsen suurempaan riskiin ongelmallisen pelaamisen kehittymiselle. Ongelmallinen pelaaminen olisi tärkeä tunnistaa, kuten myös siihen liittyvät muut mahdolliset tekijät.