Autismikirjon lapsen vanhemman resilienssi ja sen rakentumista edistävät tekijät
Authors
Date
2023Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tämä kandidaatintutkielma toteutuu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka tarkoituksena on tarkastella ja tutkia autismikirjon lapsen vanhemman resilienssin eli selviytymiskykyisyyden rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkielman lähtökohtana on tarve lisätä ymmärrystä vanhemmuudesta autismikirjon lapsen vanhempana ja tuottaa tietoa siitä, mitkä tekijät edistävät autismikirjon lapsen vanhemman selviytymiskykyä ja samalla hyvinvointia arjessa. Resilienssi on moninainen ilmiö, jonka voi tiivistäen kuvata olevan ihmisen kykyä sopeutua ja selviytyä vastoinkäymisistä, joustaa ja löytää uusia toimintatapoja tilanteissa, jotka vaativat uudelleen ajattelua ja muutoskykyä. Vanhemman selviytymiskykyisyyden tukemisen voi nähdä perustuvan vahvasti sosiaalityön ammattieettisiin periaatteisiin ja tavoitteeseen tukea yksilön selviytymistä hänen omassa elinympäristössään. Vanhemman selviytymiskyky kytkeytyy myös lapsen hyvinvointiin ja lasta suojaaviin tekijöihin.
Tutkielman aihe on monella tavoin ajankohtainen. Autismikirjon diagnoosin omaa-vien henkilöiden ja lasten määrä on väestöstä viime vuosikymmenten aikana hiljalleen, mutta tasaisesti kasvanut, ja sen myötä myös erilaisten terveys- ja sosiaalipalveluiden tarve lisääntynyt. Kansallinen autismikirjon käypähoitosuositus on julkaistu ensi kertaa kuluvan vuoden 2023 alussa. Käypähoitosuositus on suunnattu terveydenhuollon am-mattilaisten työn tueksi, mutta ohjaa myös laajemmin sote- palveluiden käyttöön lasten kuntoutusta ja tukipalveluita suunniteltaessa.
Tutkielman aineisto muodostuu kahdeksasta kansainvälisestä tutkimusartikkelista. Tutkimustulosten mukaan autismikirjon lasten vanhemmat kokevat keskimääräistä enemmän stressiä ja lapsen hoitamiseen liittyvää henkistä kuormitusta. Vanhemman resilienssin rakentumista merkittävästi edistävänä tekijänä nousee esiin sosiaalinen tuki sen eri muodoissa.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Kandidaatintutkielmat [5319]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Parent perception on active music experience : family-centered music therapy & children with autism spectrum disorder
Onitsuka, Aiko (2018)I describe the parents' perception of active music experience with their child who has Autism Spectrum Disorder, and the role active music experience plays on the level of parenting stress. The Parenting Stress Index ... -
Utilizing content analysis in teaching materials for children with autism spectrum disorder
Malay, Tara (2019)It is important to look at how education materials for students with disability view disability itself. Raising the general public's awareness on autism is crucial because of the rise in the antivaxx and anti-science ... -
Decreased Functional and Structural Connectivity is Associated with Core Symptom Improvement in Children with Autism Spectrum Disorder After Mini-basketball Training Program
Zhou, Dongyue; Liu, Zhimei; Gong, Guanyu; Zhang, Yunge; Lin, Lin; Cai, Kelong; Xu, Huashuai; Cong, Fengyu; Li, Huanjie; Chen, Aiguo (Springer, 2023)Exercise intervention has been proven helpful to ameliorate core symptoms of Autism Spectrum Disorder (ASD). However, the underlying mechanisms are not fully understood. In this study, we carried out a 12-week mini-basketball ... -
Musiikkiterapian vaikutukset autismin kirjon lasten hyvinvointiin kuntoutuksessa
Laitinen, Tuulimari (2023)Tutkimus käsittelee musiikkiterapian keinoja autismin kirjon lasten kuntoutuksessa länsimaissa. Tarkoituksena oli selvittää, millä eri tavoin musiikkiterapiaa käytetään autismin kirjon lasten kanssa ja minkälaisia vaikutuksia ... -
Digipelaamiseen käytetty aika ja ongelmallinen digipelaaminen : eroavatko neuropsykiatrisia piirteitä omaavat lapset neurotyypillisistä lapsista?
Marutani, Katariina (2024)Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää eroja neuropsykiatrisia oireita omaavien (ADHD, autismikirjo, oppimisvaikeudet) ja neurotyypillisten lasten (7-13 -vuotiaiden) digipelaamistottumuksissa. Eroja tarkasteltiin peliaikojen ...