dc.description.abstract | Modernin teknologian käyttö, kuten esimerkiksi internetin ja sosiaalisen median käyttö, on yleistynyt Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samanaikaisesti mielenterveydellistä syistä työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveydellistä syistä siirtyminen on lisääntynyt. Teknologian käytön yhteyttä mielen hyvinvointiin on aiemmin tutkittu lähinnä nuorilla ja ikääntyneillä. Näissä tutkimuksissa on todettu sosiaalisen median käytön olevan yhteydessä heikompaan subjektiiviseen hyvinvointiin, lisääntyneisiin masennusoireisiin, mutta toisaalta internetin käytöllä olevan positiivista yhteyttä elämäntyytyväisyyteen nuorilla, nuorilla ai-kuisilla ja ikääntyneillä. Teknologian käytön yhteydestä mielen hyvinvointiin on osittain ristiriitaisia tutkimustuloksia ja myöhäisaikuisuuden kynnyksellä olevat henkilöt tutkimusten kohderyhmänä ovat harvinaisia. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, onko teknologian käytöllä yhteyttä psykologiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin sekä masennuksen tunteiden puuttumiseen myöhäisaikuisuuden kynnyksellä olevilla henkilöillä.
Tutkielman aineistona käytettiin Jyväskylän yliopiston Lapsesta aikuiseksi (LAKU)-pitkittäistutkimuksen viimeisimmän aineistonkeruuvaiheen, TRAILS-tutkimuksen, aineistoa. Aineisto oli kerätty vuosien 2020–2021 aikana ja siihen osallistui 206 noin 60-vuotiasta tut-kittavaa. Teknologian käyttöön liittyvät kysymykset olivat osa elämäntilannekyselyä, missä selvitettiin lisäksi muun muassa työhön, asumiseen, toimeentuloon, ihmissuhteisiin, elämäntapoihin ja terveydentilaan liittyviä asioita. Psykologisen haastattelun yhteydessä selvitettiin mielen hyvinvoinnin eri osa-alueita, kuten sosiaalista hyvinvointia ja masennuksen tunteita. Nämä olivat tutkielman vastemuuttujia psykologisen hyvinvoinnin ohella. Teknologian käyttöaika ja käyttömuodot olivat selittävinä muuttujina tutkielmassa. Käyttöajan yhteyttä vastemuuttujiin analysoitiin Spearmanin korrelaatiolla ja käyttömuotojen yhteyttä lineaarisella regressioanalyysilla.
Teknologian käyttöaika töissä sukupuolella vakioituna korreloi positiivisesti psykologiseen (0,332, p < 0,001) ja sosiaaliseen hyvinvointiin (0,228, p = 0,004) ja negatiivisesti masennuksen tunteisiin (-0,209, p = 0,008). Käyttöaika vapaa-ajalla ei korreloinut tilastollisesti merkitsevästi vastemuuttujien kanssa. Teknologian käyttömuodoista tiedonhaku ja viestintä sukupuolella vakioituna selitti psykologisen (0,263, p < 0,001) ja sosiaalisen (0,321, p < 0,001) hyvinvoinnin vaihtelua. Ainoastaan sukupuoli selitti masennuksen tunteiden vaihtelua (-0,121, p = 0,033).
Runsaampi teknologian käyttöaika työaikana on yhteydessä psykologiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Toisaalta vähäisempi käyttöaika on yhteydessä masennuksen tunteisiin. Teknologian käyttömuodoista tiedon haku ja viestintä oli yhteydessä sekä korkeampaan psykologiseen että sosiaaliseen hyvinvointiin, mutta ei masennuksen tunteisiin. Jatkossa tarvitaan lisää tutkimuksia teknologian käytön yhteydestä mielen hyvinvointiin ikääntyvien työntekijöiden työhyvinvoinnin edistämisen ja työurien pidentämisen kannalta. | fi |