Oppilaan käyttäytymisongelmaluokan ja käyttäytymistavoitteen laadun yhteys Check in check out -intervention vaikuttavuuteen

Abstract

Käyttäytymiseen liittyvien ongelmien voidaan todeta olevan tavanomaisia kouluympäristöissä. Käyttäytymiseen liittyvien ongelmien varhainen tunnistaminen ja toivotunlaisen käyttäytymisen tukemisen tiedetään puolestaan olevan keskeisesti yhteydessä lapsen ja nuoren suotuisaan kehitykseen. Kouluympäristössä käytettävän Check in – check out (CICO) -käyttäytymisintervention on osoitettu olevan vaikuttava tehostetun tuen menetelmä, mutta tutkimusta siitä, mitkä tekijät ovat yhteydessä CICO:n vaikuttavuuden vaihtelevuuteen on tehty kansainvälisesti vähän ja Suomessa ei laisinkaan. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten oppilaan käyttäytymisongelmaluokka ja oppilaalle asetettu käyttäytymistavoite ovat yhteydessä CICO-intervention vaikuttavuuteen. Tutkimuksen aineisto on osa Jyväskylän yliopiston Erasmus SWPBS (Building School-Wide Inclusive, Positive and Equitable Learning Environments Through A Systems-Change Approach, 2019 – 2021) -tutkimushanketta. Tutkimukseen osallistui 51 keski- ja itäsuomalaisista alakoululaista ja heidän opettajaansa. Tutkimukseen valikoituivat oppilaat, joiden käyttäytymiseen liittyvät ongelmat haittasivat oppilaan akateemista kehitystä ja sosiaalista sopeutumista. Oppilaiden käyttäytymiseen liittyviä ongelmia arvioitiin School Situation Questionnaire (SSQ) -kyselylomakkeen avulla. Oppilaiden toivotunlaista käyttäytymistä mitattiin puolestaan päivittäispistekortin (Daily Report Card) avulla. Oppilaiden käyttäytymisen muutoksia analysoitiin toistomittausten varianssianalyysilla (ANOVA). Tulokset osoittivat, ettei oppilaan käyttäytymisongelmaluokalla tai oppilaalle asetetun käyttäytymistavoitteen laadulla ole tilastollisesti merkitsevää yhteyttä CICO-intervention vaikuttavuuteen. Tulosten perusteella CICO-intervention voidaankin todeta olevan yhtä vaikuttava käyttäytymisinterventio yleisimmissä kouluympäristössä ilmenevissä käyttäytymisongelmissa. Jatkossa olisi mielekästä jatkaa tutkimusta siitä, miksi heikkolaatuisiksikin luokiteltujen tavoitteiden havaittiin olevan yhteydessä tilastollisesti merkitsevään ongelmakäyttäytymisen vähenemiseen sekä toivotunlaiseen käyttäytymiseen.