Tutkimus Iltalehden otsikkotestituloksista : tällaisia ovat menestyvät otsikot
Tämän maisterintutkielman tarkoitus oli selvittää, millaiset otsikot menestyvät Iltalehden otsikkotesteissä. Pyrkimyksenäni oli hahmottaa Iltalehden otsikkotestituloksia tarkastelemalla, millaiset piirteet tekevät iltapäivälehden verkko-otsikosta toimivan ja näin ollen otsikkotestissä voittavan. Tutkimusta motivoi selkeän tutkimusaukon täyttäminen ainutlaatuisen aineiston avulla sekä toimituksellisen lä-pinäkyvyyden ja näin yleisön luottamuksen lisääminen.
Tutkimuksen aineisto koostuu 118:sta Iltalehdellä tammikuun 2024 aikana toteutetusta otsikkotestistä kaikkine otsikkovaihtoehtoineen. Tarkastelin aineistoa aiemmassa tutkimuksessa (Kuiken ym., 2017) havaittujen tehokkaan otsikon tunnusmerkkien kautta, joita olivat lyhyet sanat, kysymyksen ja sitaatin poissaolo sekä tulevaan suuntautuvien viittauksien, pronominien ja tunteisiin vetoavien sanojen sisäl-lyttäminen. Aineistoni koostuu kahdella ja kolmella otsikkovaihtoehdolla tehdyistä testeistä, jotka sisältävät kaiken kaikkiaan yhteensä 293 otsikkoa.
Aineiston otsikkotestejä tarkastelemalla kävi ilmi, ettei yksikään aiemmassa tutkimuksessa (Kuiken ym., 2017) löydetty tehokkaan otsikon piirre suoriudu Iltalehden testeissä poikkeuksetta voittavalla tavalla. Ainoastaan tulevaan suuntautuvat viittaukset osoittautuivat uskottavasti tehokkaan otsikon piirteeksi. Tutkimuksessa osoittautui, että otsikkotestien voittajaotsikot ovat keskenään hyvin erilaisia. Tällä tutkimuksella pystyttiin kuitenkin vahvistamaan jo aiemmassa tutkimuksessa todettua tietoa, jonka mukaan otsikkotestauksen tuoma hyöty toimituksille on kiistaton, sillä aineiston otsikkotesteistä vain noin 40 prosentissa voittajaksi päätyi otsikko, joka oli arvotettu Iltalehden toimituksessa alun perin ”parhaaksi”. Toimitusten olisi hyödyllistä kokeilla otsikkotesteissään keskenään riittävän erilaisia ja eri tyylikeinoilla muodostettuja otsikoita, mikä mahdollistaa eri otsikkotyylien toimivuudesta kertovan datan saamisen ja auttaa hahmottamaan, millaiset otsikot puhuttelevat omaa yleisöä parhaiten.
...
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29743]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
”You use them, not let them use you” : pohjoismaisten iltapäivälehtien journalistiset sosiaalisen median strategiat
Santapakka, Sanna-Leena (2022)Sosiaalinen media on merkittävä osa nykyistä mediatyötä. Aihetta on kuitenkin tutkittu pääasiassa sen mukaan, kuinka mediat voisivat hyödyntää sosiaalista mediaa parhaiten sisään tulevan liikenteen osalta. Tämän työn ... -
Miten lukijaa houkutellaan luetuimpien juttujen otsikoissa? : Ilta-Sanomien, MTV:n ja Helsingin Sanomien retoriset keinot tarkastelussa
Visuri, Roope (2020)Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten luetuimpien verkkojuttujen otsikoissa houkutellaan lukijaa avaamaan juttu. Tutkimuskohteiksi valikoituivat Suomen suurimmat uutismediat. Tutkimus rajautui kaupallisin medioihin ... -
"Tytsy tekee työkseen meikkivideoita Tiktokkiin" : millaista vihapuhetta kohdistui Iltalehden toimittaja Ida Erämaahan?
Niskanen, Iida (2024)Kesällä 2023 Iltalehden toimittaja Ida Erämaa joutui vihapuheen kohteeksi. Toimittajiin kohdistuu usein vihapuhetta heidän julkisen työnsä takia (Löfgren Nilsson & Örnebring 2016). Tässä tutkimuksessa vihapuheesta käytetään ... -
Tiskinurkan kuninkaita ja vammaisaktivisteja, ei puutarhatonttuja : monimetodinen analyysi vammaisuuden esittämisestä Ylen, Helsingin Sanomien ja Iltalehden verkkojournalismissa vuosina 2020–2021
Paukkeri, Marica (2022)Vammaisuus on ilmiö, joka on kaikkialla läsnä. Maailman suurimmaksikin tituleerattu vähemmistö on tyypillisesti jäänyt mediajulkisuuden marginaaliin. Mediaesitykset ovat myös usein päätyneet käsittelemään vammaisia ihmisiä ... -
Matkailujournalismia koronapandemian alussa : tarkastelussa Iltalehden, Helsingin Sanomien ja Mondon matkajuttujen juttukriteerit
Pöyhtäri, Roosa (2022)Kun koronavirus levisi maailmanlaajuiseksi pandemiaksi, vapaa-ajan matkustamista rajoitettiin viruksen leviämisen hidastamiseksi. Laajat rajoitustoimet veivät yhteiskunnan poikkeustilanteeseen, ja väistämättä koko ...