Opettajien käsityksiä joustavasta esi- ja alkuopetuksesta

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää opettajien käsityksiä joustavasta esi- ja alkuopetuksesta sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman joustavan esi-ja alkuopetuksen hankkeen vaikutuksista opettajien käsityksiin. Vuoden 2019 hallitusohjelmassa joustava esi- ja alkuopetus nostettiin yhdeksi kehittämishankkeeksi, johon kunnat saivat hakea hankerahaa. Hankkeen tavoitteena on kehittää yhteistyötä sekä joustavaa siirtymää esi- ja alkuopetuksen välillä. Käsitteenä joustava esi- ja alkuopetus ymmärretään monella tavalla ja arkipuheessa se sekoittuu esi- ja alkuopetuksen väliseen yhteistyöhön. Tutkimuksessa sovellettiin fenomenografista tutkimusotetta. Tutkimusaineisto kerättiin avoimilla teemahaastatteluilla haastattelemalla kuutta opettajaa kolmesta eri kunnasta, jotka olivat saaneet hankerahaa joustavan esi- ja alkuopetuksen kehittämiseen. Haastateltavien vastaukset analysoitiin fenomenografisesti ryhmitellen ne ala- ja yläkategorioihin. Tulosavaruudet muodostuivat joustavan esi- ja alkuopetuksen toteuttamistavoista, sen merkityksestä opettajille, oppilaille ja huoltajille sekä oppilaiden ryhmittelyistä, opettajien yhteistyöstä ja joustavista siirtymistä. Tutkimuksen perusteella opettajat pitivät joustavaa esi- ja alkuopetusta merkityksellisenä niin omassa työssään kuin lapsillekin ja olivat innostuneita jatkamaan sen toteutusta myös hankkeen päättymisen jälkeen. Tutkimus toi esiin, että joustava esi- ja alkuopetus madaltaa opettajien käsitysten mukaan lasten kynnystä esiopetuksesta kouluun. Se mahdollistaa myös toiminnallisempaa opetusta ja helpottaa eriyttämistä ja oppilaiden oman tasoisen oppimisen tukemista. Joustava esi- ja alkuopetus lisää opettajien välistä yhteistyötä, jos sille varataan aikaa ja opettajilla on aito kiinnostus kehittää sitä.