Different ways teachers reflect on their authority

Abstract

The purpose of this study was to examine how teachers working in primary and lower secondary schools perceive their authority, through introspection and reflection. Pedagogical authority, which is formed from teacher-student interaction and the pedagogical choices made by the teacher, was selected as the basis of teacher authority in this study. The need for this kind of a study came from modern changes in the school world and from the suggestions for future research in other theses.

The data was collected by providing the participants with three different methods of interview to choose from. Seven teachers were interviewed in the February and March of 2024. 2 were interviewed with the Teams application, 4 were interviewed traditionally and 1 was interviewed via e-mail. The interviews were then transcribed. The different participants are signified by pseudonyms. I analysed the data with qualitative content analysis.

Key takeaways from the results were that the most prevalent authority types of a teacher were the referent and expert ones, meaning that a sustainable form of teacher authority comes from good interaction skills and a solid grasp on educational content and pedagogy - an important dynamic in the work of a teacher is how they act as a role model. Self-reflection was seen as a tool for making lessons better. Discussions were also an important addition to self-reflective processes, as they were a part of how the teachers developed their professional skills. Recommendations for future research include how teacher authority is considered in teacher education and if teacher students could process their authority with reflectional methods.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten perus- ja yläkouluopettajat hahmottavat auktoriteettinsa, ja itsetutkiskelun ja -reflektion kautta. Opettaja-auktoriteetin perustana oli pedagoginen auktoriteetti, joka muodostuu opettajan ja oppilaan välisestä vuorovaikutuksesta, kuin myös opettajan pedagogisista ratkaisuista. Tutkimuksen tarpeellisuuden perusteena olivat koulumaailman muutokset sekä muiden tutkielmien jatkotutkimusehdotukset.

Tutkimusaineisto kerättiin kolmella eri haastattelutavalla, joista osallistuja sai valita yhden. Seitsemää opettajaa haastateltiin helmi- ja maaliskuussa 2024, joista 2 haastateltiin Teams-sovelluksella, 4 haastateltiin perinteisesti ja 1 haastateltiin sähköpostitse. Pseudonymisoinnin ja litteroinnin jälkeen aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä.

Tutkimuksesta ilmeni, että opettajat useimmiten hyödyntävät sellaista auktoriteettia, joka pohjaa etenkin vahvaan, oppilaita huomioivaan vuorovaikutukseen. Yhtä lailla asiantuntijuus, eli opetukseen liittyvän sisältötiedon ja pedagogisten menetelmien hallinta oli tärkeä pohja auktoriteetille. Itsereflektio nähtiin paitsi keinona parantaa oppitunteja tai muuttaa niitä oppijoiden tarpeita paremmin vastaavammiksi, mutta yhtä lailla ulkopuolinen reflektiotoiminta, missä kollegoiden kanssa tapahtuva keskustelu ja oman työn pohdinta auttoi kehittämään opettajuutta. Jatkotutkimushaasteina nähtiin se, miten opettajankoulutuksessa huomioidaan opettaja-auktoriteetti sekä se, miten opettajaksi opiskelevat voisivat käsitellä auktoriteettiaan reflektion keinoin.