Esihenkilöiden käsityksiä Lapset puheeksi -menetelmän implementoinnista Keski-Suomen hyvinvointialueella
Tarkastelin tässä tutkimuksessa Keski-Suomen hyvinvointialueen lasten ja nuorten terveydenhuollon esihenkilöiden käsityksiä Lapset puheeksi -menetelmästä ja kyseisen menetelmän juurruttamisesta käytänteisiin. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi on kehitetty Lapset puheeksi -menetelmä, jota käytetään lapsen myönteisen kehityksen tukemiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn muuttuvissa elämäntilanteissa ja arjen haasteissa. Tutkimuksen aihe nousi tarpeesta lisätä Lapset puheeksi -menetelmän käyttöönottoa ja juurruttaa menetelmä käyttöön Keski-Suomen hyvinvointialueelle. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää johtamisen näkökulmasta, millaisilla käytännöillä menetelmä saadaan implementoitua ja juurrutettua käyttöön. Tutkimusaineisto kerättiin yksilöhaastatteluin (n= 7) ja analysoitiin aineistolähtöisellä laadullisella sisällönanalyysillä. Haastateltavat kutsuttiin Keski-Suomen hyvinvointialueen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus (Tulsote) -hankkeen kautta, joka koordinoi Lapset puheeksi -menetelmää. Haastateltavat ovat Keski-Suomen hyvinvointialueen terveydenhuollon esihenkilöitä. Teemahaastattelussa kartoitettiin esihenkilöiden käsityksiä Lapset puheeksi -menetelmän implementoinnista ja juurruttamisesta Keski-Suomen hyvinvointialueelle. Haastattelut toteutettiin Zoomin välityksellä vuonna 2023 marras-joulukuun välisenä aikana. Tutkimuksen tuloksena käsitykset Lapset puheeksi -menetelmän käyttöönottamisen ja juurruttamisen tekijöistä voidaan luokitella neljään teemaan, jotka olivat sisällyttäminen toimintaohjelmiin, koulutus, esihenkilöiden tuki menetelmälle ja moniammatillisuus. Teemat jakaantuivat edelleen kahdeksaan yläluokkaan: systemaattinen ja säännönmukainen käyttö, käytön myötä luonnollinen tapa toimia, työntekijöiden koulutus, esihenkilöiden koulutus, esihenkilön rooli, resurssien antaminen, yhteistyö eri ammattilaisten kanssa ja menetelmän kehittäminen. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta haastateltavien tuoneen esille laajan joukon tekijöitä, jotka ovat tärkeitä Lapset puheeksi -menetelmän käyttöönotossa ja juurruttamisessa Keski-Suomen hyvinvointialueelle. Lapset puheeksi -menetelmän sisällyttäminen toimintaohjelmiin, koulutus, esihenkilöiden tuki menetelmälle ja moniammatillisuus ovat tärkeitä tekijöitä Lapset -puheeksi -menetelmän käyttöönotossa ja juurruttamisessa Keski-Suomen hyvinvointialueelle.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29743]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Esihenkilöiden käsityksiä vertaistuki- ja kokemusasiantuntijatoiminnan tulevaisuudesta ja johtamisen edellytyksistä lapsi- ja perhepalveluissa
Isoahde, Mari (2022)Tutkimuksen tavoitteena on tutkia julkisen sektorin esihenkilöiden käsityksiä vertaistuki- ja kokemusasiantuntijatoiminnan tulevaisuudesta viiden vuoden päästä ja toiminnan riskeistä ja hyödyistä sekä johtamisen edellytyksistä ... -
Lapset puheeksi -menetelmän käyttökokemuksia varhaiskasvatuksessa
Paananen, Jaana (2020)Tämän pro gradu -tutkielman tematiikka liittyy lapsen sosiaalis-emotionaalisen kehityksen tukemiseen varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä. Teemaa lähestytään selvittämällä päiväkotien kasvattajien kokemuksia Lapset ... -
Varhaiskasvatusyksiköiden esihenkilöiden pedagoginen johtajuus ja henkilöstöjohtamisessa käytetyt pedagogiset keinot
Saarinen, Auli (2024)Tutkimuksenitavoitteena on selvittää varhaiskasvatusyksiköiden esihenkilöiden käsityksiä pedagogiikasta ja sen hyödyntämisestä henkilöstöjohtamisessa sekä työhyvinvoinnin tukemisessa. Tutkin myös varhaiskasvatusyksiköiden ... -
Esihenkilöiden johtamisen yhteys työssä oppimiseen sairaalaympäristössä
Vilpas, Juha (2022)Tässä tutkimuksessa selvitettiin sairaalan esihenkilöiden johtamisen vaikutusta lääkäreiden ja sairaanhoitajien työssä oppimiseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisen johtamisen koetaan edistävän sekä ... -
"Mitä enemmän sä jaat sitä hyvää, sitä enemmän sä myös takaisin saat" : varhaiskasvatuksen esihenkilöiden kokemuksia positiivisesta johtamisesta ja työhyvinvoinnista
Kärkkäinen, Jonita (2023)Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tarkastella varhaiskasvatuksen esihenkilöiden kokemuksia positiivisesta johtamisesta ja heidän näkemyksiään positiivisesta johtamisesta työhyvinvoinnin tukena. Tutkimus ...