Esihenkilöiden johtamisen yhteys työssä oppimiseen sairaalaympäristössä

Abstract

Tässä tutkimuksessa selvitettiin sairaalan esihenkilöiden johtamisen vaikutusta lääkäreiden ja sairaanhoitajien työssä oppimiseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisen johtamisen koetaan edistävän sekä rajoittavan työssä oppimista. Tämä tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla osana Jyväskylän yliopiston JoKo-hanketta. Tutkimuksen harkittu näyte koostui kuudesta lääkäristä sekä neljästä sairaanhoitajasta. Molemmista ammattiryhmistä tutkimukseen osallistui sekä työntekijöitä että esihenkilöitä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä temaattisella analyysillä. Tutkimuksessa havaittiin, että oppimista edistävässä johtamisessa on tärkeää mahdollistaa oppimista tukevia tilanteita. Oppimista edistävänä tekijänä koettiin se, jos esihenkilö työtä organisoidessaan hyödyntää työntekijöiden vahvuuksia sekä kiinnostuksen kohteita. Myös työntekijöiden kannustaminen koulutuksiin koettiin edistävän työssä oppimista. Lisäksi esihenkilön ohjaava toiminta yhdessä työskentelyn ja reflektoinnin kautta koettiin työssä oppimista tukevana tekijänä. Oppimista rajoittavaa johtamista koettiin esihenkilöiden ollessa välinpitämättömiä tai vaikeasti tavoitettavia, sekä silloin kun tieto ei kulje esihenkilöiden kautta riittävän nopeasti. Tämän tutkimuksen perusteella esihenkilöiden rooli oppimisen johtajana on tärkeä ja työssä oppimista edistävä johtaminen helpottaa myös muun työskentelyn sujuvuutta. Uusien asioiden oppimisen tehostaminen oppimistilanteita luomalla tuo sekä organisaatioon että yksilölle uutta osaamista.