Kouluun ja opintoihin kiinnittymisen tukeminen oppivelvollisuusikäisten koulutuksissa

Abstract

The Finnish Education Evaluation Centre (FINEEC) is conducting an evaluation of new and enhanced forms of guidance counselling in basic education, upper secondary education, and preparatory education in 2022–2024. The evaluation also looks at aspects related to study engagement and the strengthening of a sense of community, which are the focus of this interim report. This evaluation is part of FINEEC’s evaluation plan for 2020–2023 and the monitoring plan of the extended compulsory education. Based on interviews with students in several different types of education (N = 149) and the survey responses of guidance staff (N = 341), the report describes factors associated with study engagement and its support. A total of 53 group interviews were conducted with students. Based on the interviews, especially peer relationships and interaction between teachers and students are key factors that promote study engagement. The importance of friends was highlighted, for example in the context of progress in studies and thinking about future. The staff’s presence and ability to understand students’ life situations were considered important. Among other things, students brought up the importance of teachers’ positive attitudes towards progress in studies and promoting a sense of community, in which they would like to see teachers paying attention to supporting group formation, for instance. It would be important for each learner to have an opportunity to participate in communal activities. Students also called for more interactive teaching situations and methods. In addition, the learner’s personal interest is a key factor in supporting study attendance, and students should consequently be able to make choices and decisions concerning their studies, which would strengthen their agency. Students also highlighted the significance of their studies in relation to their future. Additionally, they found it important that the educational institution’s structures promote communal activities and that learners’ individual needs and situations are addressed equally. For example, attention should be paid to reconciling studies and other areas of life. Guidance staff felt that support for learners’ agency and a sense of community is realised reasonably well in their educational institutions. Experiences of agency and a sense of community being supported also correlated positively with accessibility of guidance counselling and adequacy of resources. Those educational institutions where respondents felt that more resources were available were also experienced as providing the best support for agency and the sense of community. Experiences related to these factors were partly more positive in smaller educational institutions than in larger ones. The findings of this evaluation reinforce the idea of seeing study engagement as an extensive whole and interconnected and interactive processes. Consequently, the activities of the entire community in the educational institution and different structural factors should be taken into consideration in attempts to support the engagement.

Karvi arvioi vuosina 2022–2024 opinto-ohjauksen uusia ja vahvistettuja muotoja perusopetuksessa, toisella asteella sekä nivelvaihe- ja valmentavissa koulutuksissa. Arvioinnissa tarkastellaan myös kouluun ja opintoihin kiinnittymiseen sekä yhteisöllisyyden vahvistamiseen liittyviä näkökulmia, joihin tämä väliraportti keskittyy. Arviointi on osa Karvin vuosien 2020–2023 arviointisuunnitelmaa sekä seurantaa oppivelvollisuuden laajentamisen toimeenpanosta. Tässä raportissa kuvataan useissa eri koulutuksissa toteutettujen oppilaiden ja opiskelijoiden haastattelujen (N = 149) sekä ohjaushenkilöstön kyselyvastausten (N = 341) pohjalta kouluun ja opintoihin kiinnittymistä ja sen tukemiseen liittyviä tekijöitä. Oppilaiden ja opiskelijoiden haastattelut järjestettiin ryhmähaastatteluina ja niitä oli yhteensä 53. Haastattelujen mukaan erityisesti vertaissuhteet sekä opettajien ja oppilaiden välinen vuorovaikutus ovat keskeisiä kiinnittymistä edistäviä tekijöitä. Kavereiden merkitys tuotiin esiin esimerkiksi opintojen sujumisessa sekä tulevaisuuden pohdinnoissa. Henkilöstön läsnäolo ja ymmärrys nuorten elämäntilanteesta koettiin tärkeäksi. Nuoret toivat esiin muun muassa opettajien myönteisen asenteen merkityksen opinnoissa etenemiselle ja yhteisöllisyyden edistämiselle, jossa opettajien toivottiin kiinnittävän huomiota esimerkiksi ryhmäytymisen tukemiseen. Tärkeää olisi, että jokaisella oppijalla on mahdollisuus osallistua yhteisölliseen toimintaan. Nuoret toivoivat myös vuorovaikutuksellisempia opetustilanteita ja -menetelmiä. Haastattelujen mukaan oppijan oma kiinnostus on keskeinen koulunkäyntiä ja opintoja tukeva tekijä ja nuorten tulisikin voida tehdä opintojaan koskevia valintoja ja päätöksiä samalla vahvistaen omaa toimijuuttaan. Nuoret toivat esiin myös opintojen merkityksellisyyden suhteessa omaan tulevaisuuteensa. Lisäksi nuorten mukaan olisi tärkeää, että oppilaitoksen rakenteet edistäisivät yhteisöllistä toimintaa, ja niissä oppijoiden yksilölliset tarpeet ja tilanteet tulisivat yhdenvertaisesti huomioiduiksi. Esimerkiksi opiskelun ja muun elämän yhteensovittamiseen tulisi kiinnittää huomiota. Ohjaushenkilöstö arvioi oppijoiden toimijuuden ja yhteisöllisyyden tukemisen toteutuvan melko hyvin heidän oppilaitoksissaan. Kokemukset toimijuuden ja yhteisöllisyyden tukemisesta olivat myös positiivisesti yhteydessä opinto-ohjauksen saavutettavuuteen ja resurssien riittävyyteen. Tulosten mukaan oppilaitoksissa, joissa resurssia koettiin olevan enemmän, myös toimijuutta ja yhteisöllisyyttä koettiin tuettavan parhaiten. Näihin tekijöihin liittyvät kokemukset olivat osittain myönteisempiä pienemmissä oppilaitoksissa kuin suuremmissa oppilaitoksissa. Tämän arvioinnin tulokset vahvistavat kouluun ja opintoihin kiinnittymisen näkemistä laajana kokonaisuutena ja toisiinsa yhteydessä olevina vuorovaikutuksellisina prosesseina. Kiinnittymisen tukemisessa tulee huomioida koko kouluyhteisön toiminta ja erilaiset rakenteelliset tekijät.