Venäläisen aksentin tunnistaminen suomen suullisen kielitaidon arvioinnissa

Abstract

The paper focuses on the Russian accent in the Finnish oral proficiency test. The data consist of spontaneous monologues on an intermediate proficiency level from 10 speakers (about 90 s each). Raters (n=44) were asked to identify the accent in the speech samples as well as to give justifications for their recognition in their own words. The analysis is based on a classification of the raters’ comments as well as auditory and acoustic analysis by the author. The results show that the raters paid most attention to individual sounds, but also palatalization and intonation were mentioned as the reasons for detection of the Russian accent. To conclude, further and more detailed acoustic analysis is needed to gain more understanding of the phonetic features of Russian accented Finnish.

Tässä artikkelissa raportoidussa tutkimuksessa keskitytään venäläisellä aksentilla puhuttuun suomeen, koska venäjänkieliset ovat merkittävä vähemmistökieliryhmä Suomessa ja suurin kieliryhmä Yleisten kielitutkintojen suomen kielen tutkinnossa. On tärkeää selvittää, mitkä piirteet heidän puhumassaan suomessa tekevät siitä koulutettujen kielitaidon arvioijien mielestä venäjänkieliseksi tunnistettavan. Aiemmat tutkimukset venäjää ensikielenään puhuvien suomen kielen ääntämisestä ovat keskittyneet prosodiaan (Aho & Toivola 2008) tai raportoineet ääntämispiirteistä muutaman arvioijan kuulohavainnon perusteella (Aho ym. 2016). Näistä poiketen keskityn tutkimuksessani sekä äänne- että prosodisen tason ilmiöihin ja tarkastelen niitä myös akustisen analyysin valossa. Lisäksi käsittelen puhenäytteistä annettuja sanallisia arvioita suurehkolta joukolta (n=44) arvioijia, jotka osallistuivat "Rikkinäistä suomea: Aksenttien arviointi yhteiskunnallisena portinvartijana" -hankkeeseen. Hankkeessa keskitymme vieraan aksentin rooliin suomen kielen puhumistaidon arvioinnissa, esimerkiksi aksentin herättämiin stereotypioihin (ks. Halonen, Huhta ym. 2020). Olemme myös tutkineet sitä, miten venäjänkielisten osallistujien puhumisen taito on muuttunut vuosien saatossa ja mitkä taustamuuttujat puhumisen taitoon vaikuttavat (Ahola & Hirvelä 2024). Yksi hankkeen yleisistä tutkimuskysymyksistä on, miten hyvin ja millä perusteella arvioijat tunnistavat osallistujien ensikielen, mihin tunnistaminen perustuu ja onko tunnistamisella merkitystä arvioille kielitaidosta. Tässä artikkelissa keskityn siihen, mitkä arvioijien kuvaamat ja foneettisen (kuulonvaraisen ja akustisen) analyysin perusteella havaitut ääntämispiirteet vaikuttavat siihen, että puhuja tunnistetaan ensikieleltään juuri venäjänkieliseksi ja kuinka helppoa tunnistaminen on.